LYHYTKASVUISUUS JA LYHYTKAVUISENA ELÄMINEN TEININÄ

Tänään mä aattelin puhuu aika henkilökohtaisesta aheesta mulle, eli lyhytkasvuisuudesta.

Oon siis lyhytkasvuinen, oon päälle 130cm ja ihan hyvin pärjään näin pienikokoisena. Mä aattelin että mä en tuu ikinä kertomaan blogiin tätä asiaa koska oon kumminkin jotenkin arka tän asian suhteen. Mä otan lyhytkasvuisuuden nykyään ihan fine, sen kanssa eletään ja se ei vaikuta mun ihmissuhteisiin mitenkään. Meen porukan mukana ihan samalla tavalla kun muut, muttä välillä toki vähän hitaammin. Koulussa ekana vuonna kaikkien piti tietty tuijottaa mua kun ei varmaan kukaan ollu ikinä nähny näin lyhyttä eka luokkalaista, oletettavasti pienet lapset tuijottavat paljon ja kysyvät vanhemmiltaan asiasta, mutta yleensä he vaan sanovat että älä tuijota mutta en mene korjaamaan tilannetta, en koe omalla kohdalla tarvetta mennä selittämään asiasta tuntemattomille ihmisille. Jos joku mun ikänen tuijottaa yleensä mä katon niitä hetken silleen mun kavereitten kaa että mitä katot? Välillä jotkut mummot kauhistelee keskustassa kun kumminkin näytän kasvoistani ihan ikäiseltäni ja henkisesti olen ikäiseni, mutta kun olen niin pieni. 

Joskus mietin minkälaista mun elämä on aikuisena, tai sillon kun muutan yksin. Mutta kyl mä aattelen et mä tuun kyl selvii, niihän kaikki muutkin on! Itellä lyhytkasvuisuus ei siis ole onneksi vaikuttanut ihmissuhteisiin mitenkään että mua kohdellaan ihan samalla tavalla kuin muita sekä kutsutaan ja pyydetään porukkaan, sit oon saanu mun frendien avulla ihan tosi paljon itsevarmuutta tutustuu uusiin ihmisiin. En edes yleensä selitä lyhytkasvuisuuttani uutta ihmistä tavatessa elleivät he kysy. 

Käyn Helsingissä kolmesti vuodessa lääkärissä , ortopedillä ja mitä niitä muita on. Kengät teetän yksityisesti koska jalkani eivät mene normi kenkään. Käyn fysioterapiassa 3krt viikossa jotta liikuntakykyni mahdollisimman hyvänä. Harrastan vapaa-aikana uintia, sekä lihaskuntoa. Vaatteet ostan ihan aikuisten ja nuorten puolelta, löydän yleensä housutkin sieltä. En lyhennä enää vaatteitani mitä ennen tein. Jos farkut on liian pitkät leikkaan lahkeista pätkän ja käärin lahkeet.

pakko sanoo, vaikka ite sanonkin niin oon mä aika itsevarma itsestäni ja siitä miltä näytän.

jos tulee mitään kysymyksiä mieleen vastaan parhaani mukaan ja kerro mitä mieltä olit! tämä oli siis oma mielipiteeni ja muilla lyhytkasvuisilla voi olla erilainen ja oma henkilökohtainen mielipide asiasta!:)

see ya