Ulos santorinilta ja äkkiä..

Äkkiä pois, se fiilis jostain syystä vakiintui mieleen Santorinilla. Saari on upea siitä ei pääse mihinkään, mutta fiilis, se vain uupui koko viikonlopun minkä saarella vietimme.

Satamaan lähtö olikin helppoa, Georgia Annion majoituspaikkamme emäntä varasi meille tilaus kyydin, melko kohtuulliseen 30€ hintaan meitä haettiin klo 11 ja matka starttasi kohti satamaa.

Olimme jo aikaisemmin käyneet vuokra-autolla ostamassa liput satamasta ja täysin yllätyksenä ei satama tullut. Tiehän sinne on aivan hirvittävä, kapea, jyrkkä ja ruuhkainen. Mutta tiestä selvittyä alkaakin varsinainen härdelli😂

En enää koskaan valita Helsingin satamien ruuhkista, täällä seisotaan pihalla 30 asteen helteessä ja odotetaan.. Meidän lautta oli vain 1h myöhässä ja paino sanalla vain. Ilmeisesti se olisi voinut olla myöhässä vaikka 2h eikä sekään olisi ollut ihme.

 

Kaaottista menoa, satama työntekijät huutelivat milloin oikealle milloin vasemmalla, äkkiä, move move. Mutta onhan tämä sitä matkustamisen suolaa.

Lopulta pääsimme purkkiimme ja 2h matka Náxokselle saattoi alkaa. Golden starin pikkuisella lautalla kuljimme Ioksen kautta, tuosta pienimmästäkin lautasta löytyi kahvia, sämpylää ja matka oli kohtuu tasainen. Vessat kyllä jotain järkkyä, muttei ne suomen baarien vessoja pahempia olleet.

Vihdoin Náxos, tätä olen tosiaan odottanut ja jo fiilis satamassa oli jotain muuta kuin Santorinilla. Vihdoin pääsen pieniin tavernoihin, sokkeloihin, ihmisten sekaan😍

Náxos, olen valmis seikkailuun…