Tältä tuntuu elää

Viimeisestä postauksesta on kulunut kuukausi.

Ei ole yksinäistä enää.

Lento Suomeen muutamaksi viikoksi parin viikon päästä. En haluaisi lähteä mihinkään.

Mä haluan juoda lisää rommikolaa, nauraa, polttaa. Tuntea suolaisen meri-ilman ja tuulen kasvoilla, saada yskän, juoda loputtomasti teetä, herätä ihmisten keskellä. Panikoida aamulla tulevasta raportista ja olla ulkona niin myöhään, että en löydä takaisin pimeässä. Nauraa lisää niin, että posket on kipeät seuraavana päivänä. Kiivetä puuhun, nähdä auringonlaskun kirjaston seitsemännestä kerroksesta, tuntea kosketuksen paljaalla selällä. Löytää vintagekauppoja ja viedä liikaa viiniä juoneen kaverin turvaan kotiin.

Täällä on hyvä, just nyt. Haluan jäädä.