Fit like?
Kävin tänään leffassa pitkästä aikaa. Päätin, että näin perjantai-illan kunniaksi pitää käydä ulkoiluttamassa uutta huulipunaa. Pimeässä elokuvateatterissa. Mä kuulun siihen ihmisryhmään, joka käy yksin elokuvissa. Bussi ajoi nenän edestä keskustassa, kävelin vajaan tunnin kotiin. En mennyt pimeän Seaton Parkin kautta: Keep safe, it is inadvisable to walk through Seaton Park during the hours of darkness. Valaistus olis kiva.
Oli varmaan vuoden aurinkoisin päivä. Menin rannalle. Nämä blogikirjoitukset ja rannalle meno selvästi korreloivat mun elämässä. Olin jo unohtanut, miltä meri-ilma tuoksuu. Törmäsin logiikan luennoitsijaan ja hänen koiriinsa. Ei se varmaan tunnistanut, piilouduin aina kauhuissani luentosalin takanurkkaan. Pääsin muuten läpi kaikista syksyn kursseista, yllätyin positiivisesti arvosanoistakin. Pitäisi varmaan päivitellä, kuinka nopeaan aika on mennyt. Mun syksy meni erittäin hitaasti, varsinkin viimeiset viikot. Tuntui hämmentävältä palata tänne uuden vuoden jälkeen. Bussissa matkalla lentokentältä keskustaan nostalgisoin, mutta omaan rappukäytävään päästyäni herkistyin. Tämä huone oli pienempi kuin muistin. Olisi pitänyt jättää ikkuna auki kuukaudeksi. Ostin tunnelmavalot ja liimasin polaroid-kuvat seinään sängyn viereen. Mulla oli maailman ihanin joululoma, koska ymmärsin ottaa kaiken irti. Täällä on yksinäistä.
Varasin lennot takaisin kotiin melkein heti, kun olin toipunut uudesta alkushokista. Tulen muutamaksi viikoksi, kun meillä on lukuviikot ennen tenttejä (ja mikä ihme siinä on, että mun ollessa poissa kaikki parhaimmat suomalaiset artistit on kiertueilla?). Kurssit ovat paremmat kuin syksyllä – psykologiaa, lingvistiikkaa ja tilastomatikkaa. Viimeisin on kyllä suoraan sanottuna saatanasta, mutta pakko se vain on painaa läpi. En yliopistoon hakiessani tajunnut, että täällä on kaksi (!!!) linjaa psykan opiskelijoille: BSc (Bachelor of Science) ja MA (Master of Arts). Taitaa olla UCAS-haut tälläkin hetkellä menossa joten selvennän, jos siellä joku sattuu olemaan hakemassa. BSc-tutkintoon kuuluu pakollinen määrä tiedeaineita, 75% omista kursseista. Psykologia lasketaan tiedeaineeksi, joten käytännössä joka lukukausi neljästä kurssista kolme pitää olla tiedeaineita. Jos taas suoritat MA:n, saat ottaa mitä tahansa kursseja. Painin nyt sen kanssa, että pitäisikö vaihtaa. Se on melkoinen prosessi. Mua on alkanut kiinnostamaan enemmän sosiologia ja antropologia, tiedeaineet ei niinkään. Elämme vaikeita aikoja.
Olen mä kyllä jotain muutakin tehnyt, kun masistellut kotona. Kumottiin rommipullo kahteen pekkaan saksalaisen kaverin kanssa, ei saatu kolmesta leffasta mitään irti. Löysin samana iltana kadoksissa olleet saksan taitoni yli neljän vuoden takaa. Oh boy.
Kävin myös retkellä viskitislaamossa, Glen Gariochissa. Kukaan meidän ryhmästä ei saanut viskimaistiaista juotua kokonaan, aika säälittävää. Jos olisi ollut skotlantilainen ryhmä, olisivat kuulemma saaneet lasit tyhjänä takaisin. Ehkä mä vielä joskus vielä opin maan tavoille. Täällä järjestettiin myös nelipäiväiset valofestivaalit, kuvia voi nähdä #SpectraABDN. Harhauduin myös yksi ilta pelihalliin, jossa tuhlasin viisi puntaa enkä edes voittanut mitään. Geokätköilykin on tullut takaisin arkeen, täällä niitä löytyy kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna.
Mulla on jonkinlainen kriisi meneillään taas vaihteeksi. En tiedä mitä haluan. Haluanko edes mitään. Tuntuu, etten ota irti kaikkea, minkä irti saisi. Mitä kaikkea edes saa irti? Se siitä.
Niin, se T2 Trainspotting oli kyllä aika hyvä. Ei niin psykedeelinen kuin ensimmäinen osa. Ymmärsin jopa suurimman osan siitä skottiaksentista, way to go.
Anna