Aktiviteettiloma Saariselällä part 2.
Heippa!
Pikkuhiljaa kesäkin aurinkoisine päivineen jo lähestyy, mutta palataan vielä hetkeksi muistelemaan talvista reissua Lappiin. Tämä teksti on jatko-osaa edelliseen Saariselkäreissun matkakertomukseen, joten käy toki lukaisemassa se ensin!
Tässä keskitynkin kertomaan niistä muista aktiviteeteista ja kohteista, joissa kävimme reissumme aikana. Vaikka kokonaisia reissupäiviä oli vain neljä, saatiin todella paljon aikaiseksi ja ehdittiin välillä myös hengähtää. Pakko myöntää kuitenkin, että joka ilta tuntui kropassa siltä että on tehtykin jotain – eikä ollut ongelmaa etteikö uni tulisi. Koko alkutalven olin tottunut etäkoulun takia nukkumaan miten sattuu, eikä ollut sellaista määrää tekemistä päivissä. Nyt kuitenkin joka päivä tuli runsaati askeleita kaikkien eri aktiviteettien lisäksi. Voi siis sanoa, että oli hyvinkin aktiivinen loma.
Saariselällä olin ollut aiemmin vain kesäaikaan, mutta odotukset olivat korkealla. Olen aina pitänyt Saariselkää ja sen lähialueita yksinä kauneimpina paikkoina Pohjois-Suomessa, enkä tälläkään kertaa pettynyt. Talvisaikaankin löytyy niin paljon paikkoja joissa käydä ja tekemistä ihan laidasta laitaan oman mielen mukaan. Suosittelen siis vahvasti, mikäli tätä seutua matkakohteeksi pohditte.
Husky&Co tarjoamien aktiviteettien lisäksi pääsimme myös kokemaan ratsastusretken suomenhevosilla tunturimaisemia ihaillen. Olin viimeksi ollut hevosen selässä ikuisuus sitten, joten syke hyppäsi kieltämättä kattoon siinä vaiheessa kun piti kavuta hevosen selkään. Onneksi Vertti-hevonen oli ihan mahtava, eikä pelästynyt omaa jännittämistäni. Menimme yli tunnin lenkin pitkin metsää, jossa päästiin kokemaan sitä todellista Lapin taikaa. Reitti oli ihanan vaihtelevaa, välillä oli hieman haastaviakin mäkiä ja upottavaa hankea. Sää oli mitä parhain ja siinä satulassa istuessa tuli vain ihasteltua upeita maisemia, hetkeksi pystyin rentoutumaan sekä hengähtämään täysin rauhassa. Alkujännityksen jälkeen tuntui jopa siltä, että olisi ratsastanut useamminkin.
Kokemuksena tämä talviratsastus oli täysin uusi, mutta paljon huikeampaa kuin edes osasi kuvitella. Saimme hyvät opastukset ja ilmapiiri tallilla muutenkin oli ihana! Ei siis tarvinnut stressata ollenkaan, että miten tulee pärjäämään kun en muistanut alkuun muuta kuin perusjutut – ja nekin hyvin hämärästi. Kun laskeuduin pois hevosen selästä, oloni tuntui huomattavasti rennommalta kuin liikkeelle lähtiessä. Sain ihan älyttömästi lisää varmuutta ratsastukseen ja heti aloin jo haaveilla seuraavista ratsastusretkistä, ehkä jo ensikesänä voisi hypätä takaisin satulaan. Tätä voi siis suositella aloittelijoillekin, sillä kaikkien oma hevoskokemus otetaan huomioon, eikä tarvitse ollenkaan pelätä etteikö jotain osaisi.
Minun ja Aksun äidin ollessa ratsastamassa, Aksu kerkesi kuvaamaan kyseiselle tallille pienen videon. Voit katsoa sen tästä alta, niin pääset tarkemmin ihastelemaan sitä kokemusta, mitä en edes sanoiksi saa kuvailtua.
Viimeisenä päivänä kerkesimme sentään vielä laskettelemaan muutamat mäet. Olikin ollut jo ikävä Pohjoisen pidempiä rinteitä ja henkeäsalpaavia tunturimaisemia. Toki jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin voinut viettää kokonaisenkin päivän rinteessä. Varsinkin kun ei kovin usein tule Lapissa käytyä, eikä noista Etelän rinteistä saa oikein mitään irti. Haaveena olisi ollut myös kokeilla muutaman vuoden tauon jälkeen laskea lumilaudalla, mutta päädyin tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon, eli suksilla laskettelemiseen. Tällä kertaa keskityin nauttimaan ja opettamaan samalla vähän Aksulle laskettelun saloja.
Olin kuullut paljon kehuja Saariselän hyvistä hiihtomahdollisuuksista, mutta tällä kertaa aika meni enemmänkin uusien lajien kokeiluun. Seuraavalla kerralla varmasti kyllä pakkaan suksetkin mukaan, näytti kyllä niin kivoilta hiihtoreiteiltä!
Yksi viikon suunnitelmista myös oli, että pääsisimme laskemaan Suomen pisimmän pulkkamäen, joka lähtee Kaunispään huipulta. Se olisi ollut hienoimmillaan varmaan illalla, jolloin se valaistaan kauniilla väreillä. Meillä kuitenkin meni aika tiukille, mutta sunnuntai-aamuna ennen kotimatkaa kerkesimme käydä Aksun kanssa sen vielä laskemassa. Pakko myöntää, että silloin oli myös yhdet reissun kauneimmista maisemista, kiitos hyvän sään. Aamuauringon paistaessa, pitkässä mäessä jossa kukaan ei ollut vielä sinä päivänä laskenut, oli kyllä hymy herkässä. Mäki oli pidemmän tuntuinen kun olin kuvitellut ja ajoittain melkein pelottikin vauhdin kiihtyminen, mutta oli ihan mahtava kokemus! Pulkankin saa sitä varten vuokrattua helposti esim. vuokraamosta tai hotelleista.
Pulkkamäen jälkeen olikin aika täyttää jälleen auto matkatavaroista, istahtaa 14 tunnin ajaksi kyytiin ja alkaa suunnitella seuraavaa kohdetta. Minnehän päin silloin suuntamme vie?