Tuupovaaran rauhasta Kuusamon meininkeihin

Hei ihanat!  (elokuu 2020)

Mistähän edes aloittaisin. Koronakevät muutti koko 2020 vuoden matkasuunnitelmat kertaheitolla. En varmasti ole ainoa, joka oli suunnitellut mahtavia reissuja ulkomaille ja varaillut tai edes silmäillyt lentoja, hotelleja ja aktiviteetteja. Kevät ja alkukesä menikin aikalailla kotona, eikä edes viitsinyt haaveilla minnekään lähtemisestä. Jossain vaiheessa kuitenkin seinät alkoivat kaatua päälle ja aloimme turhautumaan Aksun kanssa. Etsin jälleen töistä käsin vuokramökkejä Suomesta. Alkuun ei ollut selkeää päämäärää, muuta kuin että pohjoisempaan olisi päästävä. Olin ottanut muutaman viikon kesälomaa elokuulle, aluksi itseasiassa tulevan koiranpennun saapumista varten. Pentua ei kuitenkaan tullut vielä, joten lomalle tuli nyt keksiä jotain tekemistä. Meillä oli alkuun ehkä vähän liian suuret kriteerit mökin suhteen. Haluttiin puusauna, mieluiten rantasauna, oma vene ja ranta, tarpeeksi rauhaisessa paikassa ja kaukana naapureista, sekä sitä aitoa mökkitunnelmaa ja vielä niin että se mahtuisi budjettiimme. Jokin ihme tapahtui ja tällainen täydellisyyttä hipova mökki löytyi ja vielä paljon edullisemmin kuin olin kuvitellut.

Vihdoin loma alkoi ja lähdimme elokuun toisena viikonloppuna kohti pohjoista. Ensimmäiset kaksi yötä vietimme Tuupovaarassa, äitini synnyinseudulla. Pitkästä aikaa pääsimme ”mummolaani” joka tosin nykyisin on vain lähes tyhjä, vanhahko asunto metsän ja peltojen ympäröimänä. Pihapiirissä asuu kuitenkin myös sukulaisiani, jotka kiltisti suostuivat majoittamaan meidät ja pitivät huolta, että kaikki toimii moitteettomasti. Piipahdimme myös serkkuni ylioppilasjuhlissa, mutta loppuajan rentouduimme, kävimme kalastamassa ja saunoimme kunnon vanhassa puusaunassa paljon!

Tämä välipysähdys oli hyvä idea, sillä noin 9h ajomatka suoraan Kuusamoon olisi ollut varmasti raskas ajaa vielä  työviikon jälkeen. Oli myös ihanat säät ja mukava nähdä sukulaisia, joita oli tarkoitus käydä tapaamassa jo maaliskuussa, mutta kuten hyvin arvata saattaa niin vallitseva tilanne esti senkin.

Pääsimme turvallisesti mökille myöhään sunnuntai-iltana. Seuraavat viisi yötä kelomökissä järven rannalla tuntui juuri siltä, mitä olin usean kuukauden ajan jo kaivannut.

Ensimmäiset päivät olivat hieman sateisia, mutta pitkän ajomatkan jälkeen olikin ihan mieluisaa vain lepäillä mökissä ja sen pihapiirissä, sekä tutustua Kuusamon alueeseen. Keksimme kuitenkin jokaiselle päivälle jotain pientä aktiviteettiä. Yksi tärkeimmistä suunnitelmistamme oli käydä Oulangan kansallispuistossa, jonne ajoi vajaan tunnin. Pakkasimme eväät ja nokipannun mukaan ja valitsimme reitiksi siellä kanjonin kurkkauksen. Se olikin hyvä valinta, sillä maisemat olivat huikeat. Reitti oli myös ihanan monipuolinen, sisältäen erilaisia rappusia, ylä- ja alamäkiä, metsäpolkuja, pienen lammen, sekä kohokohtana kuohuava Oulankajoki.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rakastuttiin ihan totaalisesti erääseen pikakahviin, jota tehtiinkin ihan joka päivä useampaankin kertaan. Tällä reissulla vaan vahvistui se fakta, että ulkona kaikki maistuu paremmalta. Tehtiin niin helppoja ja yksinkertaisia eväitä ja ruokia, mut ulkona ollessa kaikki todellakin maistui! Pyrittiin pitämään tää reissu täysin lomana, eikä pidetty mitenkään tarkkaa kirjaa siitä mitä syödään ja kuinka paljon rahaa käytetään. Toki budjetti oli alustavasti suunniteltu, ettei nyt ihan holtittomasti aleta tuhlaamaan.  Eniten rahaa kuluikin bensaan, sillä välimatkat olivat tietenkin pidempiä kuin täällä etelässä. Pidettiin kuitenkin tavoitteena, että tehdään suurimmaksi osaksi ruuat itse ja säästetään siinä. Ja reissun ideahan oli päästä nauttimaan luonnosta, jolloin sitä rahaa nyt ei muutenkaan helpolla saa kulumaan turhaan.

Yhden päivistä vietimme Rukalla. Menimme maisemahissillä ylös ja laskimme alas kelkkarataa pitkin. Tämä maksoi 11€/hlö, eli ei edes ollut paha hinta. Olin joskus aiemminkin laskenut tällaista, mutta suoraan sanoen nyt pelotti paljon enemmän kuin joskus lapsena. Menimme tämän jälkeen illalliselle ravintola Wanha Mestariin, jossa oli muuten älyttömän hyvät ruoat sekä asiakaspalvelu!

Vierailimme myös huskyfarmilla. Siellä oli yli sata koiraa, joita kävimme rapsuttelemassa ja moikkaamassa. Olisin mielellään viettänyt sielläkin vaikka koko päivän ihastelemassa niitä kaunokaisia, mutta mentiin aika viimehetkellä ennen sulkemisaikaa. Farmilla oli myös paljon muita eläimiä ja tunnelma siellä oli todella kotoisa. Sielläkin hinta taisi olla 20€ luokkaa, jonka ihan mielellään maksoi kun heilläkään ei näinä aikoina asiakkaita varmasti liikaa ole.

Iltapäivän tavoitteena oli kiivetä Iivaaran huipulle, jonne oli Kuusamosta ajomatkaa noin 30km verran. Päädyimme taas vähän säätämään karttojen ja opastusten kanssa, sillä yritimme valita kahdesta reitistä helppokulkuisemman, mutta loppujen lopuksi mentiin ilmeisesti juuri toista reittiä. Sieltä olisi löytynyt myös esimerkiksi 8km mittainen rengasreitti, mutta halusimme tällä kertaa vain kiivetä huipulle katselemaan maisemia. Tälle päivälle osui luultavasti koko reissun lämpimin päivä, joten kyllä oli välillä vähän tuskaista. Iivaara tosiaan kohoaa  470 metriin merenpinnasta ja matkaa sinne oli käveltävänä muutaman kilometrin verran parkkipaikalta.

Tästä kyllä tuli varmaan matkan kohokohta. Maisemat olivat huikeat, sää suosi meitä ja selvisimme ehjin nahoin. Näihin maisemiin oli hyvä lopettaa tuon kesäloman retkeily. Seuraavana päivänä olikin jo pikkuhiljaa aika palata takaisin Etelä-Suomeen koulun sekä työn pariin.

Yllättävää kyllä oli, että hyttysiä ei näkynyt koko Kuusamon reissulla paljoakaan. Etelässä meininki oli ihan toista, joten olin tähän varautunut vähän liiankin hyvin. Joka päivä lämmitin rantasaunan sillä aikaa kun  Aksu oli kalastelemassa. Tuli istuskeltua vain terassilla ja kuunneltua sitä mieltä rauhoittavaa hiljaisuutta. Koko viikkona en miettinyt yhtäkään työasiaa tai stressannut arkeen paluuta, joka yllätti itsenikin. Nyt aikuisiällä ja varsinkin näinä poikkeusaikoina olen alkanut arvostamaan vain entistä enemmän sitä mitä meillä täällä Suomessa on. Luonto täynnä mahtavia kansallispuistoja, jokainen täynnä omanlaisia maisemiaan. Vaikka alkukeväästä luulin, etten koko vuonna tule pääsemään minnekään, niin olen tyytyväinen että sillä rahalla millä olisin tehnyt yhden ulkomaanmatkan, sain tehtyä kotimaanmatkailua moneen eri kohteeseen. Ihan varmasti palaan joskus takaisin näihin maisemiin ja toivottavasti vaikka samalle mökille, sillä sieltä ei kyllä puuttunut yhtään mitään.

Kulttuuri Oma elämä Parisuhde Matkat