Minä opettajana, apua!

Viime viikko ja tämä viikko on ollut kyllä niin opettavainen, rankka, väsyttävä, turhauttava,

mutta kaikesta huolimatta aivan mahtava! Tottakai päiviin mahtuu myös paljon iloa

ja onnistumisen tunteita.

Tiedän myös sen, että aivan varmana moni isä, äiti tai läheinen pystyy samaistua tähän,

koska tämä tilanne kuitenkin nyt on aikalailla kaikkialla.

Meillä kotona opiskelee nyt nelos luokkalainen poika sekä kaksi esikoululaista.

Esikoulusta ei nyt oikeastaan tule kamalaa määrää tehtäviä mutta pojan kanssa meillä alkoi

kunnon opettelu tietokoneen käyttöön ja sen ihmeelliseen maailmaan.

No siihen onneksi pääsimme aika hienosti kiinni ja se nyt sujuu aika hyvin.

Ensimmäisenä päivänä, kun aloitimme tämän etäopiskelun itsellä meni siis aivan koko päivä

opetteluun tietokoneen käytön kanssa sekä lapsen läksyjen parissa, koska hänkään ei oikein

tietokonetta osannut käyttää niin laajasti.

Olin välillä erittäin turhautunut ja ajattelin useampaan otteeseen,

että tästä ei kyllä tule yhtään mitään ja, jos aivan kaikki päivät menee siihen,

että istun koneella pojan kanssa ja yritämme saada tehtäviä valmiiksi ja konetta toimimaan.

Tehtävät ei kuitenkaan ole sen vaikeampia kuin koulussakaan ja poika niitä hienosti osaakin tehdä mutta uutena siihen tuli tämä koneen käyttö niin isona osana.

Nyt viikko, kun on mennyt ja olemme tästä hienosti suoriutuneet! Ja nyt tämä tuntuu siltä,

että eihän tämä yhtään paha ole. Minusta on ollut aivan mahtavaa,

kun olen saanut pojan kanssa tehdä niin paljon yhdessä ja olla apuna ja tukena.

Usein se hetki, kun kotona on läksyjen parissa apuna tarvittaessa ja tarkistamassa niitä

niin onhan se aivan eri asia, kun mikä rooli nyt on. Jotenkin myös tuntuu siltä, että pääsen

paremmin mukaan siihen mitä he tekevät koulussa ja,

että missä pojalla esimerkiksi vielä olisi sellaista opettelun varaa.

Miten me opiskelemme

Meillä tulee siis kaikki tehtävät, linkit ja live video keskustelut classroomiin sieltä,

sitten lapsi pääsee niitä tekemään. Tietysti siis oppikirjat ovat osana tätä opiskeluja ja niitä

tehdään myös mutta osa on tuolla classroomissa.

Tässä olen koko ajan pojan apuna, koska hän myös harjoittelee koneen käyttöä ja kyse on

myös erityislapsesta, joten senkin osalta tarvitsee vahvan tuen ja aikuisen läsnäolon.

Meillä poika kyllä on erittäin fiksu jätkä mutta keskittyminen on hieman hankalaa.

Keskittymisen hankaluuden takia myös jaamme tehtävät niin,

että kirjoitan tehtävät paperille ylös ja sovimme mitä poika tekee ensiksi ja sitten saa pitää

pienen tauon tai hetkeksi pääsee haukkaamaan happea pihaan.

Jos tehtävä on kovin lyhyt ja muutenkin vireys sellainen,

että voi vielä jatkaa seuraavaan tehtävään niin tottakai jatkamme.

Silloin, kun vireys on huippu ja jaksaa tehdä niin kyllähän me sen silloin hyödynnämme. Eiks je?

No sitten aina, kun poika on saanut tehtävän tehtyä, niin minä huomio kynällä väritän

sen aineen nimen josta kaikki on plakkarissa niin sanotusti.

Ja laitan huomio lapun sellaisen sivujen reunaan,

jossa on tehtävä ja sen tehtävän palautus on, joku myöhempi ajankohta.

Vaikka pyrimme siihen, että annetut tehtävät tehdään saman päivän aikana,

koska tämä on siis kotona ollut läksyjen kanssa myös sama.

Eli pojalle, kun tulee läksyjä ne tehdään heti eikä niitä siirretä ja jätetä myöhemmäksi.

Tällä tavalla ne ei kasaannu ja pysy paremmin kärryillä läksyistä sekä läksyt on tehty silloin,

kun ne kuuluukin olla.

Nyt tehtäviä on päivän aikana niin paljon, joten on ollut pakko joustaa tästä tavasta ja

siihen sitten keksimme tuon muistilappu systeemin, että varmasti tulee tehtyä ajallaan läksyt.

Muistilapulla kyllä merkitsemme muutkin huomioitavat asiat.

Minusta tämä on aika kätevä juttu.

Tietysti tämäkin saattaa vielä tässä viikkojen aikana

muovautua tai muuttua erilaiseksi, jos löydämme jonkun muun toimivan tavan.

Kertokaa vain millaisia tapoja teillä on niitä on kiva kuulla ja tietysti sieltä myös saattaa

itsellekin tulla jotain hyvää vinkkiä mitä kokeilla.

MEITÄ ON MONTA

Siksi varmaankin tämän kirjoituksen halusin tehdä ja jakaa kanssanne,

koska meitä on nyt paljon ja ajatuksena se oli tässä,

että voisimme juuri yhdessä jakaa toisillemme neuvoja ja vinkkejä,

että miten sen lapsen kanssa voisi selviytyä etäopiskelusta.

Olen itse tällä hetkellä siinä asemassa, että minun ei ole tarvinnut jäädä töitä pois

vaan olen koko ajan etsinyt töitä eli olen siis kotona, joten myös helppo auttaa poikaa.

Toiset, kun taas ovat siinä tilanteessa, että niiden läksyjen ja koneiden kanssa on tapeltava

sen raskaan työpäivän jälkeen, jos lapsi ei esimerkiksi osaa konetta itsenäisesti käyttää.

Uskon kuitenkin, että hätä ei silti ole valtava, jos jotain tekemättä jää tai ei osaa jotain,

koska aivan varmasti kouluilta löytyy sitä ymmärrystä tässä tilanteessa.

Onhan tämä meille kaikille aivan uusi tilanne niin kotiväelle kuin koululle.

Ainakin pojan koulu on todella hienosti painottanut juuri sitä, että joustoa puolin ja toisin,

koska tilanne on aivan uusi.

JOS EN VAIN OSAA

Jos sitten vanhemmille sekä lapselle se tietokoneen käyttö on aivan mahdotonta ja

sitä ei vain yksinkertaisesti osaa käyttää, koska ei aikaisemmin ole oikein käyttänyt

ja opetellut, niin kyllä mielestäni siitä asiasta kannattaa sinne kouluun olla yhteydessä ja

kertoa, että tilanne vain on nyt se, että ei tule yhtään mitään ja päivät venyvät aivan

mahdottomiksi sen takia.

Ei mielestäni kuitenkaan se ole tarkoitus tässä, että itsemme vedämme aivan piippuun tässä

tilanteessa.

Luulen, että sellaisille, jotka eivät oikeasti osaa lainkaan koneen käyttöä, niin varmasti löytyy

jokin muu keino saada ne tehtävät ja läksyt.

Vaikka tietysti classroomissa, kun pojan luokka pitää live keskusteluja niin sen tarkoituksena

ei vain ole se opiskelu ja tehtävät vaan se, että myös luokkalaiset näkevät toisiaan

ja voivat keskustella toistensa kanssa, koska se ei vain nyt muuten oikein mahdollista ole.

Eli myös mukava tapa pitää yhteyttä oman luokan kesken.

Tai, vaikka purkaa ajatuksia opettajalle ja keskustella opettajan kanssa. :)

Meillä ainakin opettajasta/ opettajista on ollut iso apu, koska tietenkin heihin olen ollut

yhteydessä, jos jokin ei vain onnistu.

Opettajalta olemme saaneet videoita, jossa hän opastaa jonkun asian käyttöä tai sitten

olemme vain yhteydessä viestitse.

Ja mikä mahtavaa olemme pojan opettajalta saaneet vastauksia todella nopeasti.

Nyt kuitenkin taidan tämän aiheen jättää tällä erää tähän, koska tuntuu, että alkaa teksti niin

rönsyilemään ja ajatukset laukkaavat jo aivan uusissa aiheissa.

Joten taidan niitä alkaa luonnostelemaan.

Silti haluan vielä kaikille mahtaville äideille, isille ja läheisille toivottaa oikein mukavaa

etäopiskelua ja koittakaa jaksaa, kyllä tämä vielä muuttuu paremmaksi ja lapsemme

pääsevät opiskelemaan kouluun, sekä tapaamaan ystäviään.

Tähän voisi toisaalta sanoa, että voimia aivan kaikille! Ja oikein ihanaa loppuviikkoa,

yritetään löytää kuitenkin joka päivästä jotain ihanaa, mukavaa ja positiivista,

koska sitä aivan varmasti on.

Laita, vaikka itsellesi ylös, että mitä positiivista tässä päivässä esimerkiksi on ollut,

vaikka tilanne olisi minkälainen tahansa niin uskon, että loppujen lopuksi

kaikilta meiltä löytyy päivästä ainakin jotain hyvää.

Se voi olla jotain pientäkin, esimerkiksi, että tänään aurinko paistoi kauniisti.

Se tuntui ihanalta. :)

Palataan taas pian!