fys.pol.

tulipa käytyä taas fysiatrian polilla, jonne pääsin täysin yllättäen jo nyt, vaikka lähetteen kiireellisyys oli luokkaa puoli vuotta ja lääkäri uskotteli odottelun kestävän talveen asti. jee.

tällä kertaa selästä tehtiin kuvia ja määrätön määrä numerotaulukoita, joiden yhteydessä käytettiin hienoja sanoja, kuten lordoosi. haha. lordoosi.

sen sijaan että olisi nyt varmistunut se mitä olen pitänyt tässä nyt puoli vuotta jo ihan varmana faktana, eli että si-nivel on muussina jne, kuvissa punaista huutaakin lanneranka. oon jo niin tottunut siihen että kaikki alan ammattilaiset on vuorotellen eri mieltä kaikkien kollegoidensa kanssa, mutta nyt mulla on mustaa (ja punaista) valkoisella siitä, että mussa on jotain aika lailla vialla. kun tiedättekö kun ei se näy päälle päin, mä pystyn kävellä ihan normaalisti eikä mulla ole misään mitään kipsejä tai avohaavoja, niin on välillä vähän tympeä selitellä ihmisille että en ole ihan kunnossa. on helppo sanoa että joo mulla on flunssa, kun kaikki kuulee jo äänestä että ontelot on täynnä jotain muuta kuin ilmaa, mutta olepa sitten selkä- tai lantiovaurioinen sillä vähemmän ilmiselvällä tavalla. sattuu niin samperisti, mutta muut ei sitä näe. välillä tulee sellainen olo että oonko mä keksinyt tän jutun, onko se vika ehkä kuitenkin korvien välissä ennemmin kuin fysiikassa. sitten yksi lääkäri sanoo tätä, toinen tuota ja siihen kaupan päälle seittemän eri fysioterapeuttia, jäsenkorjaajaa ja muuten vaan viisasta ihmistä teilaamaan ne molemmat ja kertomaan miten asia on oikeasti.

mutta jos se  nyt olisi vähän selkeämpää. jäämme seuraamaan tilannetta. ei kai tässä vielä voi muita paikkoja terveeksi julistaa vaikka yksi varmistuukin vialliseksi, mutta joo. huomenna taas fysioterapiaan ja parin viikon päästä takaisin polille.