hyperii
vai että semmoista sitten niin. kävin tosiaan tutkituttamassa vähän jalkojen linjauksia ja kiristyksiä ja puutostiloja. tällä hetkellä näyttää siltä, että voisi ehkä kenties olla mahdollista nähdä joskus tulevaisuudessa jopa valoa tunnelin päässä. ehkä.
kahden hengen voimin mua taas väänneltiin ja mun selän takana puhuttiin kovasti taas fysiatrista jargonia ja määrättiin kotitehtäviä. kysyin sitten että mikä siinä nyt sitten suomeksi sanottuna näyttäisi olevan vialla tässä mun reisiosastossani ja sain selitykseksi että:
reisissä sekä sisä- että ulkoreunalla yliaktiiviset lihakset, jotka kääntää reittä sisäkiertoon. pyllyosastolta puuttuu tehoja aukikiertäjästä, joka pitäisi vähän vastaan näille hyperreisille. kun laitetaan kiertyvien reisien lisäksi alle vielä toiseen suuntaan kippaavat tukipohjalliset, kuuluu si-nivelestä poks.
kotitehtävä: aukikiertoa niimmaan perskuleesti. ja edelleen jalkaterätreeniä vanhaan malliin. salille ei tartte juuri katsellakaan, joten taidan käydä laittamassa jäsenyyden jäähylle tämän lausunnon perusteella ja toivon saavani kivoja ulkoilukelejä tai ainakin kotijumpatuksi jos edellinen menee mönkään. laskeskelin lisäksi ihan itte pienessä päässäni että pakaraosasto jos nyt on joltain osin vajavainen, teen kotikyykkyjä summuita arsenvahvistajia vielä kaiken varmuuden välttämiseksi. kävipä jossain kohti mielessä sellainenkin ajatus että saattaisihan siinä käydä niinkin että jos löytäisin pebanderiin jotain oikeanlaisia lihaksia, kävisi samalla hevoisen selässä oikeaoppisesti istuminen vähän luontevammaksi. pääsisi syvemmälle saadeliin eikä nököttäisi polviensa päällä hypertensiosisäreisien varassa ja lueskelisi kouluratsastuslappusista vihjeitä tehokkaammasta istunnasta… just sayin’.
ja ainiin: täytin tiistaina kolkyt. eli olisi kiva jos voisi joskus ruveta ehjemmäksi koska oon aika varma ettei tästä ihan hirveesti enää nuoremmaksikaan tulla. toisin kuin kakkosella alkavassa iässä siis, silloinhan aikaa voi vielä helposti kääntää taaksepäin. tein synttärin kunniaksi pohje- ja aerobisen treenin pomppimalla tunnin tasapönkkää killswitch engagen keikalla! merkkasin heiaheiaankin että rokkaus, mutta en sentäs kehdannut laittaa siihen mitään treenin kestoa. vaikka kyllä se kohtalaisesta urheilusta kävi, hypityspompitus nyrkinpuinti päänheilutus ja keuhkojen täydeltä huutolaulu.
pakollinen random kissakuva ettei tuu vaan pitkää kuvatonta lätinää.
ja ainiin part 2: siinä mun mysteerisormessa, josta viimeksi mainitsin, oli ilmeisesti ihan vaan verisuoni katkennut. juttelin äitylin kanssa aiheesta ja sehän tiesi heti, mistä on kyse. ja helppo häntä on uskoa, sieltähän mun vammat ja vauriot on varmaan 90-prosenttisesti peritty. lättäjalat sain isältä.
katsotaan, irtoaisko musta vaikka jotain ratsastusraporttia taas lähitulevaisuudessa. pitääkin vihjata ratsiopelle, että cr-henkinen koulutunti voisi tehdä terää pitkästä aikaa. pallot istuinluiden alle ja menoksi.