Jaa että treeniblogi

Hauskaa uutta vuotta vaan kaikille näin pari viikkoa myöhässä. Hiljaisuudesta ei voi syyttää treenaamattomuutta vaan lähinnä kaiken urheilun mitäänsanomattomuutta. Ratsastettu on joo, kenttäkin oli välillä tosi hyvässä kunnossa viikon. Muuten siellä on voinut lähinnä kävelyköpötellä ja sen kerran kun harrastin tavoitteellista friisiläisratsastusta, olin jokseenkin mutkalla ja seurauksena niin oli muuten hevonenkin ja jäljelle jäi sellainen olo että ketähän mä luulen huijaavani tämän ratsastuksen kanssa. Jos mun kroppa saisi valita niin ratsastus ja tallityöt luultavasti olisivat aika kaukana suosikkihommien listalta, mutta minäpä sitkeästi vaan jatkan.

Niin ja kävin harkkakisoissa tekemässä taas laukanvaihtoja lävistäjällä. Aina. Sama. Juttu. Story of my life – lävistäjä keskilaukassa / 4 / vaihtoi. Ja taas sattuneesta syystä ensimmäinen joka ei saa palkintoa, kuten aina. Kerran yksissä vähän merkityksellisemmissä kisoissa mentiin Baben kanssa vaihtamatta, mutta se taisi olla vahinko.

Ja siinäpä ne kuukauden kuulumiset sitten. Jäsenkorjaajalla on käyty saamassa apua ja lisäinfoa lannerangan vaivoihin ja tänään olisi alkanut pilateskin taas mutta se piti skipata, koska istuin eläinlääkärin odotushuoneessa välillä kissan kanssa ja välillä ilman. Mutta niitä tunteja kuulemma tulee vielä, pitää skarpata että kaikki muut kurssin tunnit tulee hyödynnettyä.

Mutta joo. Jotenkin on semmoinen tyhjä olo tän urheilun kanssa, pitäisi löytää joku punainen lanka. Syömisiäkin oon taas miettinyt yllättäen näin talven pitkinä pimeinä päivinä, mutta nyt en ole saanut mitään kriisiä aikaiseksi vielä. Sitä vaan olen pyöritellyt mielessäni että pitäisikö koittaa syödä enemmän, tietty järkevästi mutta enemmän, jos sitä kautta saisi muutenkin nostettua aktiivisuustasoa vähän. Olen liian hyvä edelleen unohtamaan syömisen välillä ja näin talvella kun on pimeää ja vuorokaudenaikojen rajat hämärtyy niin yhtäkkiä kello on taas yhdeksän enkä oo syönyt oikeaa ruokaa. Vannotin joskus yhteen muutettaessa miestä että mun syömisiä ei saa sitten kytätä, mutta ehkä sen pitäisi. Ja sitten kun mun ei tee juuri nyt mieli yhtään mitään, paitsi mun supersalaattia pähkinöineen juustoineen artisokkineen ynnämuineen. Niin että joku tolkku taas kerran pitäisi tähän saada. Voisko joku kehittää  jonkun syömis-appin Windows phonelle?

Nyt joku viisas anonyymi voi taas tulla pätemään syömisestä, olkaa hyvä. Mulla tämmösenä aurinkoihmisenä pimeys vaan vetää ruokailurytmin aina sekasin, pitäisi oppia siihen varautumaan ja keksiä joku hyvä systeemi millä saisi vähän backbeattia jääkaappitouhuihin.

Joo ja vaihdoin muuten köyhyyspäissäni seuraa. Tämä sopii muutenkin tämänhetkiseen tilanteeseen paremmin, joten toivotaan nyt ratsastusintoa, että saa seurakisata halvemmalla tai ahkeruustason mukaan jopa ilman. Ainakin estekisoja jotenkin odotan kovasti. Hyppelöinti on hauskaa 🙂