Jännä-Jada

Heppatic

Kun friisiä jännittää, ei oo helppoa kellään.

Vauvaheppa Jada kuus vee joutui niin kamalan jännittävään tilanteeseen perjantaina, että tuli kuulkaa hiki. Eikä mikään ihan pikkuhiki, vaan semmonen Jutta ja supertreenit -tyyppinen hevoshiki. Ja mikä oli tämä kamala tilanne? Että ihan kahdestaan meikäläisen kanssa omalla kotikentällä piti mennä. Siis ilman oman mamin turvallista läsnäoloa (sillä oli kiire siivota) ja kaveritkin oli tien toisella puolella laitumessa. Hevosparka, mähän oon ollut sen kakkosihminen nyt vasta 5,5 vuotta.

Menin ehkä kolme varttia jos sitäkään ja koitin löytää ensinnäkin omia oikeita lihaksiani mutta tietty hevoseenkin rentoutta. Eli kiitos heti kun tulee rento askeleenpuolikaskin, superkevyt tuntuma että uskaltaisi siirtyä vähän rennommalle selälle, helppoja hommia ettei tarvi stressata. Oli aika lailla sellainen olo kuin ruutitynnyrin päällä olis istunut mutta yritin olla ajattelematta sitä että sillä on saattanut välillä olla tapana saada ikkupikkusia rodeokohtauksia. Siis ehkä kerran vuodessa.

Jännähepan selässä oli alkuun kyllä supervaikea löytää oikeita perslihaksia itseltä käyttöön. Mutta vaikka menin mielestäni aika pitkällä jalkkarilla verrattuna edellisiin kertoihin, jalka pysyi pitkänä nyt suuremmin ihmettelemättä eikä tuntunut että pitää varvistaa. Eli joku pitkäreisiohje on mennyt perillekin asti. Siirtymissä lantio ei nyt ihan tainnut olla 100 % hallinnassa, sen verran oli omituisia tuntemuksia jälkeenpäin, mutta eihän se kerrasta voi ollakaan. Tai no sadasta kerrasta. Kyl se vielä siitä, ei saa olla liian ankara itelleen.

Kun tuntui siltä että lakkasi pahimmat jännitykset ja poni oli hyvin kuulolla, hyppäsin selästä ja taluttelin hengityksen tasaiseksi. Loppukäynnit talutellen on muutenkin hyvä tapa, tulee vähän erilaista liikettä omillekin koiville siinä loppuverkaksi, mutta tässä tapauksessa varmaan erityisen hyvä kun hölmöä heppaa lakkaa jännittämästä niin kamalasti ja se hengitys kans tasaantuu jonain päivänä. Kylmäyssuojat etusiin, ämpäriin lämmintä vettä ja pikapesulle hikimörkö. Jada on superkiltti hoidettava kyllä, vaikka toki kannattaa olla aina hereillä jos se keksii hämmästyä jotain olematonta asiaa. Siinä nyt toki ei oo mitään poikkeavaa, kaikkien hevosten kanssa pitää olla silmät ja korvat auki AINA. Vaikka luottamus olisikin molemmin puolin vankka, siinä on kuitenkin satoja kiloja saaliseläintä joka voi olla säikähtäessään arvaamaton. Jadalla oirehti kesällä etusten vuohisnivelet, siksi kylmätään. Iso, nuori hevonen ja aiempi vähän turhan pehmeä alusta rasitti niveliä väärällä lailla. Nyt ei ole näkynyt epäpuhtauksia mutta huolehditaan kuitenkin mieluummin vähän liikaa kuin liian vähän.

Kuvissa friisiä ei jännitä. Eikä blondia. Blondi oli synttäribileissä ja piti päästä poneja pussailemaan. Kuvat otti Mari niinku jo varmaan tiedätte. Kuvat on jättiläisiä koska en jaksa nyt koodata niiden kokoa eikä tää editori anna vetää niitä pienemmäksi. Lily jee.

Kommentit

Tiina Katariina (Ei varmistettu) http://gracefulfit.blogspot.fi/

Hii minäkin pääsin tutustumaan Jadaan viime talvena :) Ukko haki ruohonleikkurin ja mä ihastelin heppaa! Sen verran että päästin sen ohitseni että pääsi omaan karsinaansa x) Hurrrrjan isoo ja kaunis heppa, tämä pikkutytteli oli ihan ihmeissään kun näki ekaa kertaa elämässään livenä friisiläisen. Ja heppoja yleensä livenä, viime kerrasta kun on vuosia.

hanska
Heppatic

No juur samalle tallille saisit joskus tulla kaveriksi :) Jada on meidän pikkuwauwa ♥

Kommentoi