Kurssin ensimmäinen pilatestunti on takana ja pakko on myöntää että vähän olisi voinut kotiharjoitella enemmänkin noita juttuja. Tiedossahan on että tän lantiokatastrofin myötä mun syvät vatsalihakset on sanoneet että Moidoooo, ja niiden uudelleenkasvatus kuntoutuspuolella jäi vähän kesken kun huomattiin että 3/4 liikkeitä seuraa vaan lisäoireita. Olisi ehkä voinut sitten tehdä sitä yhtä neljäsosaa, vaikka, anyone?
Tunnilla tehtiin vähän mieliinpalautellen (tää opettaja on mulle ihan uusi tuttavuus) ihan perusliikkeitä ja pääsin samalla vähän tutustumaan tämän ohjaajan tyyliin. Mielipide numero uno: ei oo Airan voittanutta pilatesohjaajaa! Se, että ihan oikeasti hoetaan koko ajan sitä mantraa että hengitä sisään kylkiin laske kyljet kylkikaaret tiivistä vatsa miten se meneekään (oon jo unohtanut sen litanian! Paitsi ”Ei Hätää”, sitä ei voi unohtaa :)), mahdollistaa sen että sen pilateksessa niin olennaisen hengityksen muistaa jo-ka hen-gen-ve-dol-la eikä aina joka viidennellä. Lisäksi hieman jäin kaipaamaan oikeasti tarkempaa kontrollia ohjattavien tekemiseen! Kuntoutusprosessin aikana oon oppinut että ne on oikeasti millimetreistä kiinni että koska lipsahtaa jo väärän asennon puolelle ja sitä ei näe kolmen metrin päästä sekunnissa vilkaisemalla. Se toki auttaa tässä, että itsellä alkaa olla aika hyvä käsitys siitä, mitä voin tehdä ja mihin asti hallitsen kroppani TÄYSIN. Siellä sitten syvät vatsat täristen koin salaa ylemmyydentunnetta että tehkää te vaan niitä isoja kaaria, mä teen oikein. Tietysti täysin tuntematta kenenkään millimetrejä.
Vaikka pilates on liikkuvuusharjoittelua niin ensisijaisesti se on hallintatreeniä eikä se valtaosalla kerro mitään että meneekö hartia rangankierroissa lattiaan vai ei. Just sayin’.
Paljon sain tunnista kuitenkin irti ja odotan jo innolla seuraavaa. Koin useiden liikkeiden kohdalla ahaa-elämyksiä ja teki mieli soittaa polin tädille että kato mitä me tehtiin pilateksessa eikö sovikin mun kuntoutukseen! Tuli myös tarve kaivaa chi-ball kaapista esiin ja alkaa sen kanssa taas keikkua lattialla.
Vielä odotan vahvistusta siitä, pääsenkö muuten tuon mainitsemani pilatesgurun tunnille hevosen selässä parin viikon päästä. Edellisestä kerrasta on kohdallani jo ihan liian kauan, kun menetin viimeksi tilaisuuden ratsastamiseen typerien hermopinteiden vuoksi ja makasin sen sijaan tunnin satulahuoneessa neuloja sormissa ja varpaissa. Toivotaan parasta!
