Mulle on moneen otteeseen suositeltu uimista kuntoutuksen tueksi. Oonkin jonkun verran harrastanut hallilla polskimista, mutta johonkin se aina sitten jää ilman mitään säännöllistä ohjelmaa. Hallille ei ole mitenkään mittavaa matkaa eikä hintakaan todellakaan päätä huimaa (ainakaan ratsastajan näkökulmasta), mutta sellainen säännöllisyys siitä on puuttunut.
Reissussa Egyptissä tulin tietenkin polskineeksi niin meressä kuin altaassakin ja siellä lilluessani mietin, miten paljon se vesi vaan onkaan mun elementtini ja ihmettelin sitä, mihin se uinti niistä heiaheia-merkinnöistä aina unohtuu. Aloin pohdiskella näin uuden harrastuskauden kynnyksellä, mahdettaisiinko aikuisille uimataitoisille järjestää tekniikkakursseja. Oon mielestäni aika taitava uimari tällaiseksi täysamatööriharrastelijaksi, mutta jos mun tekniikkaosaaminen rajoittuu lukion liikuntatuntien antiin (ja siitäkin nyt saattaa olla jo kaksinumeroinen määrä vuosia), aika paljon on hiottavaa. Lisäksi jos sattuu olemaan tällainen kasa vammoja ja väärin toimivia lihaksia, oikeanlaisen tekniikan opettelu luultavasti ainakin vähentäisi vääränlaisen lisärasituksen riskiä.
Google laulamaan vaan, ja lopputuloksena löysin kuin löysinkin (kestikin varmaan noin 0,23 sekuntia) paikallisen uintiseuran kurssin, joka järjestetään sopivan osallistujamäärän täyttyessä. Jaksoin jahkata ilmoittautumisen kanssa varmaan pari viikkoa ja juttelin suunnilleen kaikkien kohdalle tulevien kanssa siitä että pitäiskö ja oliskohan mulla rahaa ja olishan se mahtavaa ja siitä varmaan saisi sitten sen säännöllisyyden tunteen kun ensin olisi kurssilla ja siitä voisi sitten jatkaa jne jne. Kunnes eräänä päivänä…
…se ilmoittautuminen vaan lähti, ja jo parin minuutin päästä sain vastauksen, jossa kerrottiin heidän tallentavan tietoni ja ilmoittelevan sitten, kun kurssin ajankohta selviää. Jee! Rupean uimariksi! Se Ui!
Lisäksi kävi myös säkä, kun aloin miettiä, miten tyhmältä tuntuisi mennä jonnekin UintiKurssille uimatopissa ja bikinialaosassa: oon sen verran pitkänhuiskea ja hoikka, etten ole löytänyt sopivaa kokouimapukua enää herran aikoihin ja uimahommat oonkin hoitanut kaksiosaisessa. Jonain päivänä tässä seikkailin Hennesillä ja satuin näkemään siellä uusia uikkareita ja huomasin että ne ei poikkeuksellisesti näytä miltään tappimalliston uimapuvuilta. Yleensähän sen näkee jo päällepäin pituudesta ettei se meinaakaan mennä. Sovitin sitä ja vähän järkytyin kun se oli aika hyvän mittainen. Siis sellainen ettei tarvitse olla c-kirjaimena. Saisi se vielä vähän pidempi olla, mutta elän toivossa että se siitä käytössä vähän vielä antaa periksi. Netistä näitä en löytänyt, mutta ihan tämmönen musta sporttiuikkari, päätin että tarvin sen nyt jos tästä tulisi oikein Harrastus.
h&m 24,95 €
Jatkan ensi viikolla myös ohjattua pilatesta ja sitten ohjelmassa on ratsastusta ja lenkkeilyä. Salikorttia en oo edelleenkään saanut laitettua jäähylle, vaikka salikielto on ollut päällä nyt jo monta kuukautta. Ajattelen aina vaan että voin sitten käydä vaikka venyttelyssä tai jos sataa niin crosstrainerilla suhaamassa. Koitan nyt kuitenkin olla hamsteroimatta liikaa näitä liikuntajuttuja, kun en ehjä kerran ole niin ihan ehdoin tahdoin on varmaan turha itseään kipeyttää. Mutta kun se kortti on olemassa niin aina on se vaihtoehto että voi käydä, kai mä sen valinnanvaran haluan pitää vaikka käytännössä tällä tahdilla tulee kalliit kertamaksut. Käsiä ja keskikroppaa saisin varmaan alkaa treenata muutenkin, haluuks joku olla internetin viisain ja keksiä mulle jonku ohjelman? Jalkoja ei saa atm treenata.
Huomenna pääsen fyssarille tutkituttamaan saisiko lantiota vähän paremmin ojennukseen ennen torstain ratsastusta. Tykkään tosi paljon mun fyssareista ja oon hommannut tolle avoimen puolen terapeutilleni aika hyvän läjän jo asiakkaita, kun sitä aina jaksan kehua. Toivottavasti se saa jotain tolkkua tähän tilanteeseen niin ei tarvi niin turhautella. Ihan mielelläni eläisin taas vähän vähemmillä kipulääkkeillä hetken.
