henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei mun ruokavaliossa ole mitään suurempaa vikaa. olen kasvissyöjä ja tykkään laittaa itse ruokaa. joskus herkuttelen jätskillä ja jos mies tuo kaupasta sipsiä ja dippiä, makustelen niitäkin ilman kauhean huonoa omatuntoa, koska pääasiassa mun ruokavalio kuitenkin koostuu järkevistä asioista ja nykyään vähän tarkkailen protskunsaantiakin aiempaa enemmän. 

banaanilätty hittireseptillä, toimii!

no jos siinä ruokavaliossa nyt sinänsä ei ole mitään suurempaa moitittavaa, ruoka-ajoissa kyllä on sitäkin enemmän. oon huono syömään aamupalaa ja armaan puolisoni vuorotöiden takia illallistamisajankohta saattaa olla hyvinkin myöhäinen, yhdessä kun on kivempi syödä kuin yksin. saatan illan aterioinnin jälkeen olla helposti vaikka iltapäiväkolmeen asti syömättä mitään jos ei hunajalla lievästi makeutettua teetä lasketa ja sitten iltakymmeneltä sipaistaan napaan valtaosa päivän ravintoannoksesta.

intiahenkinen linssipaistosasia ja salladia, toimii!

vaikka mulla on aika tehokas aineenvaihdunta noin lähtökohtaisesti, onhan se aika selvää että tällaisella rytmillä sekin saattaa tuumata että säästöliekki on suositeltava asetus. ensin 17 tunnin paasto, sitten ehkä vähän jotain ja sitten kerralla paljon jotain. ja sitten nukkumaan. ja aamulla ei sitten taas  ole nälkä ja niin edelleen. viikko sitten päätin että tähän on nyt tultava muutos ja laitoinkin ruoka-ajat remonttiin.

supernamia focacciaa, itte tein ja aina se toimii!

syön aamulla vaikka väkipakolla edes jotain. yritän harrastaa edes jonkin sortin lounaskulttuuria omassa kodissa, eli syödä taas edes jotain. koitan muistaa makustella vähän välipalaakin välillä ja syödä päivällisen eli mun tapauksessa päivän pääaterian ennen kuutta (tai edes seitsemää jos lipsahtaa). illalla, kun jalkapalloilijani syömisen aika koittaa, voin syödä vaikka miniannoksen seuraksi tai esim. lusikoida raejuustoa naamariin, mutta enää ei pitäisi siihen aikaan olla nälkänälkä. tällä menelmällä näin kokonaisen viikon kokemuksella aamulla on nälkä eikä aamiaista tarvitse pakottaa alas, ja ainakin kiireisinä työpäivinä, kun suuret aivoni kuluttavat paljon energiaa kielten kääntämiseen, on helppo muistaa myös muut syömisajat.

pinaattilätty, kauhia homma mutta toimii!

parhaillaan yritän olla hirveästi keräämättä nestettä ainakaan pohkeisiini, koska torstaina olisi sujautettava saappaat jalkaan ja mielellään veren kyettävä kiertämään varpaisiin asti, joten olen koittanut korvata työpäivän aikana lipitettyä mustaa teetä osittain vihreällä tai yrttiversioilla. ja juoda vettä. haluaisin kertoa, miten olen nyt niin kovasti paljon täynnä energiaa ja intoa ja aikaansaamista, mutta en nyt kehtaa valehtelemaan ruveta. ihan samalta tuntuu, paitsi että on useammin nälkä. uni maittaa kyllä ihan entiseen tapaan ja oonpa vetänyt parit päikkäritkin viikon aikana, mitä en yleensä harrasta. toki näiden tapausten taustalla oli karmaiseva raittiin ilman myrkytys esimerkiksi sinihuulisena kisahoitajana toimimisesta (toukokuussa ei tarkene farkuissa, villapaidassa ja softshellissä villasukkien ja talvikenkien kanssa). mutta kai se pääasia on se, että on aamulla nälkä.

kuvituksena random-ruokakuvia, joita löysin muistikortilta. mun teki mieli ottaa aamulla kuva myös miehelle paistamastani munakkaasta, mutta en tiedä miksi koska enhän mä sitä ite syönyt. olisin vaan säilönyt sitä kuvaa ylpeänä siitä miten iiihhana aamiaiskokki-pikkuvaimo oonkaan. mutta joo, taidanpa mennä tästä vähän syömään välillä.