otannyselevää

oon tainnut  ennenkin mainita siitä, että kivun lisäksi tässä mun kuntoutusprosessissa turhauttavinta on se, että tasan kaikki mua hoitavat ammattihenkilöt ovat toistensa kanssa tasan eri mieltä siitä, mikä olisi nyt paras tapa lähteä tilannetta parantamaan. siis oikeasti ihan kirjaimellisesti yksi sanoo että ehdottomasti nyt nää sun syvät pakaralihakset on saatava auki ja määrää piriformista ja gluteus mediusta avaavia venytyksiä joita teen ahkerasti kuukauden kunnes seuraava asiantuntija sanoo kauhistuneena että älä nyt herran tähden pakaroita venytä!!! yksi sanoo että tää on ainut tapa venyttää oikein tota sun pohjetta joka aiheuttaa jalkaterään virheasentoja ja toinen täräyttää että ei kuule tuosta venytyksestä oo mitään hyötyä, tee näin. ja kaikilla on täysin loogiset ja järkeenkäyvät perustelut omalle kannalleen.

viimeksi jouduin nyt tällaiseen ristiriitatilanteeseen, kun juttelin kuntoutusprosessin etenemisestä silloin hermopinnehoitojen jälkeen pari viikkoa sitten mielestäni vakuuttavimman hoitohenkilöni kanssa. miksi vakuuttavimman: hänellä on taustaa sekä länsimaisen että vaihtoehtoisen lääketieteen alalta ja lisäksi hän on mm. method putkisto – ja sport somatic -ohjaaja. fysioterapeutti, jäsenkorjaaja, akupunktiohoitaja ja syvälihastreeniekspertti samassa paketissa. esiteltyäni hänelle kaikkea mitä oltiin saatu kuukausien fysiatrian polihoitojen ja -treeniohjeiden avulla aikaan hän teilasi noin 90 % siitä kaikesta ja käytti varmaan tunnin omaa kallista aikaansa opastaakseen mua täsmäohjeilla ja (taas kerran) perusteli asiansa niin hyvin, että olen nyt valmis heittämään kaikki muut ohjeet romukoppaan. kun menen viikon päästä fysiatrialle, koitan muistaa tulla tänne lukemaan tämän ja mahdollisesti (taas kerran) hämmentymään entisestään.

moniosaajaterapeutin teesit mun kropalle:

– lonkankoukistajien dynaamiset venytykset ehdottoman tärkeitä! koska mun lonkankoukistajien kireysaste on luokkaa viulunkieli, lonkankoukistaja kippaa lantion väärään asentoon. syvistä vatsalihastreeneistä (ja muistakin) jätettävä ehdottomasti jalannostot selinmakuulla ym. pois kireyttävän vaikutuksen takia. dynaamiset venytykset tehtävä päivittäin.

pian_lonkankoukistaja.jpg

kuva

– täsmäliike si-nivelelle. jätetään pois valtaosa muista ns. vakauttavista liikkeistä, jotka tosiasiassa vaan keikauttaa mut vinoon. toistoja vaikka vain kolme kerralla per päivä, kunhan varmistaa tekevänsä oikein. myös pilateksesta tutut osterit ym. pois, ja täsmäliikettä tilalle.

– rintarankaa avaava kierto. ja nimenomaan rintarankaa. toisin sanoen äärimmäisen huolellisella kontrollilla ettei lanneranka lähde liikkeeseen mukaan. oon muutoin enemmän yliliikkuvan tyyppinen, joten rintaranka kompensoi sitä sitten jäykistymällä. tästä seuraa mm. helpommin muodostuvia fasettilukkoja ja niiden seurauksena kaikennäköistä kivaa… kuten todistettua…

thoracic_vertebrae_back3.png

kuva

– moninivelliikkeet vs. eristävät liikkeet: painonnostajatyyppinen harjoittelu ennen kehonrakennustyyppistä harjoittelua. esim. romanialainen maastaveto muutaman kilon painoilla, hitaaaaaaasti ja oikein. peilin edessä edestä ja sivulta tarkistaen oikea asento. vahvistamaan koko lihaskalvoa eikä yksittäisiä lihaksia. voidaan yhdistää eristävämpiinkin liikkeisiin, mutta kaikessa on ehdottoman tärkeää kiinnittää huomiota oikeaan asentoon esim. istuessa.

– painonsiirrot peilin edessä: paino yhdellä jalalla, pieniä kyykkyjä (tanssija sanois varmaan että demi jos sitäkään), tiukka fokus asennon säilymiseen.

– ulkokierto reiteen kaikessa elämässä. mulla kääntyy reisiluu vähän sisäänpäin, mikä avaa si-niveltä. ulkokierrolla millinkin liike si-niveleen kiinnipäin korjaa asentoa merkittävästi oikeaan suuntaan. arvatkaa miten helppoa tämän toteuttaminen on oikeassa elämässä. 24/7.

– paino rintakehän alaosalle myös oikeassa elämässä eikä pelkästään hevosen selässä. yritän parhaani.

mua risoo aika lailla etten päässyt sinne ratsastuspilatekseen koska olisin tarvinnut sitäkin, mutta toisaalta sain nyt niin paljon apua tähän touhuun, että saatan ehkä malttaa odottaa. ehkä. no pitää toivoa ettei tarvi kesään asti jäädä istuntavalmennuksetta ja että saan lainapounin sitten kun kaksikko palaa maakuntaan.

uusia hämmennyttäviä ohjeita odotellessani toimin nyt näiden mukaan. ja lähden nyt kävelylle protskukauppaan, koska oon löytänyt suosikkiprotskulisäni ja koen sen toimivan kauhistuttavan hyvin mun kropalle. jos kasvais vaikka ne syvät lihakset sitten edes.

Hyvinvointi Liikunta Terveys

twist and shout – väännä ja huuda

hermopinteen syy on nyt sekä selvitetty että eliminoitu. ainakin siihen asti jos/kun se taas pompsahtaa takaisin.

ihan ensimmäinen epäilty syyllinen on rintarangan toisen nikaman fasettilukko. joka luultavasti a) työnsi yhden kylkiluun pois paikoiltaan ja b) vetäisi puoli kroppaa 100 % kramppiin. enää ei siis syytetä olkapäätä, vaikka oireilu viittasikin aluksi sinne suuntaan. satavarmoja ei tietenkään voida olla, mutta tämä on nyt kaikista todennäköisin.

yritin tuskaisesti päästä fysiatrian polille hätäkriisipuhelun avulla, mutta vapaita aikoja ei ollut ennenkuin viikon päässä. jäsenkorjaajani sattui tietenkin olemaan ulkomailla ja tiesin tasan ettei jostain päivystyksestä saa apua. pakko sinne oli kuitenkin parin päivän päästä mennä, kun miehellä meni hermo lohduttomana itkeskelevään vaimoon ja niinpä sitten päädyin istumaan 2,5 tunniksi äitylin kanssa odotushuoneeseen. lääkärireissun saldona oli kolme kipulääkereseptiä ja lausunto ”olet varmaan oikeassa että se on pinne olkapäässä”. kiitos tästä. laskua odottelemaan sitten kotiin sohvalle.

pb063034.jpg

kipulääkkeistä oli sen verran iloa, että saatoin kolmiolääkecocktailin avulla nukkua paremmin fysiatrian poliaikaa odotellessani. seuraava epätoivon itku tuli, kun sain puhelun, jossa aikaani siirrettiin taas seuraavalle viikolle sairastuneen lapsen ja muutenkin vähäisen henkilökunnan vuoksi. soitin seuraavan hätäitkupuhelun sitten ystävä-fysioterapeutilleni, joka lupasi samana päivänä katsoa, löytyykö syyllistä. ei löytynyt. onnekseni seuraavana viikonloppuna kaupunkiin oli kuitenkin saapumassa luotettu fysioterapeutti-jäsenkorjaaja, jonka vaimon ohjaaman ratsastuspilatestunnin jouduin perumaan pinteen vuoksi. vietin kaksi tuskallisen ihanaa tuntia puolialasti ratsastuskoulun satulahuoneessa samalla kun kramppien aktivoimia triggeripisteitäni paineltiin ja sain lopuksi vielä opastusta lantionkuntoutukseen. kipu hävisi mutta palasi heijastelemaan seuraavalla viikolla ja aloin epäillä ettei kramppien aukeaminen vielä ollutkaan ihan koko tarina.

onneksi seuraavalle viikolle oli vielä varattuna aika fysiatrian lisäksi omalle jäsenkorjaajalleni, joka löysi kainalosta törröttävän kylkiluun ja lumpsautteli loputkin jäsenet paikoilleen. nyt on taas hengityksenkulku kunnossa ja taas kerran uusi elämä. olen ratsastanut nyt perjantaisen korjauksen jälkeen pari kertaa ja tänään ajattelin palata kolmen viikon tauon jälkeen taas salillekin. kohti uusia vastoinkäymisiä siis!

woutpkguj7o-q_71yjjcxjrudyz4bjt3dehgtovnyfc.jpg

jatketaan tästä joskus tulevassa jaksossa 🙂

Hyvinvointi Liikunta Terveys