Tuossa edellisessä postauksessa mainitsin kuinka saisi aika plörinäksi mennä etteikö läpi pääsisi siitä merkkisuorituksesta. Taisin vähän manata siinä vahingossa, sillä kisapäivänä en voi  mitenkään kehua onnistuneeni kouluradalla.

Verkassa oli mukavan pirteä hevonen, sillä oli vähän kisavirtaa veressä muttei niin että olisi ollut  liikaa mörköjä. Vähän pörheämpi ja enemmän pohkeen edessä kuin yleensä. Maneesissakin se vain vähän puhkui tuomaripöydälle ja jatkoi matkaansa. Oltiin jopa yhdelle poniratsukolle apuna, kun he eivät ihan tahtoneet päästä pöydän ohi. Tassuttelimme sitten odottelemaan vuoroamme ulkopuolelle ja siinä vaiheessa kun olisi pitänyt mennä takaisin sisään, pounilla naksahti päässä. Ei askeltakaan eteenpäin, peruutti autoja päin ja huikkasin lähistöltä erään tytön avuksi, joten meidät sitten talutettiin maneesiin… Maneesissa ensimmäisestä pohjeavusta tuli kahden jalan takapotku ja holtiton laukannosto, jonka sain sitten pois kierroksen myöhemmin. Siitä sitten aloitusvihellyksen jälkeen mentiin aika pitkälti raviohjelma puolilaukaten läpi, koska kaikki avut, ohjat ja pohkeet ja painot, kaikki tarkoitti laukkaa. En voinut ratsastaa ravia tehokkaammaksi, koska hevonen olisi vaan laukannut, joten nekin pätkät mitkä mentiin puhtaasti ravissa, mentiin mummoravia. Laukkalävistäjällä hienot sarjavaihdot (ei vaadittu) ja laukkalisäystä odotin kauhulla että mistähän löydän itseni, mutta siitä sentään selvittiin. Kuvia ei ole ja ihan hyvä niin. Videon näin mutta eipä siinäkään paljon esittelemistä ole. Tähtäsin johonkin 65 % niin 55 napsahti, että hyväksytyllä läpi sentään, mutta vähän nolottaa. Moi, osaan ratsastaa ja tunnen ratsuni. Toisaalta ne muut häntäpään ratsukot veti ihan tyytyväisenä menemään ja sai 56, että voi nyt sentään sillä lohduttautua etten kauheimmillanikaan ollut juuri kummempi (ja ton huonommin tuskin oon koskaan koulurataa läpi koheltanut). Saatoin saada iloisesta esityksestä pari lisäpistettä, koska mua siellä radalla lähinnä nauratti se kohellus ja laukkapomputtelu kesken ravivoltin, vaikka jälkeenpäin olin vähän järkyttynyt.

Esteet meni kivemmin! Vaihdoin hevosta ja kävin ysikympin talent-radan vetämässä. Muuten tosi siisti rata, mutta yhden pudotuksen sain, kun suhteutetulla poni valui liikaa oikealle ja jouduin vähän johtaa vasemmalle, se vaihtoi etujalat ja menetti rytmiä ja kopsautti puomin alas. Jos olisin tullut kunnolla jalat kiinni ja ennakoinut että se imee uraa kohti niin siltä olisi vältytty mutta helppohan se on jälkeenpäin tietää.

En ihan kuulu tuohon talent-hankkeen kohderyhmään, mutta kun sellainen luokka järjestettiin niin otinpa osaa! Mukavata oli ja tohtisin lähteä tämän kokemuksen perusteella metriinkin ainakin seuratasolla (nuo yläviistosta otetut kuvat näyttää niinku esteet olisi ikkupikkuisia mutta kyllä ne siellä rataa kävellessä vähän sai sykettä nousemaan koulupainotteisella ratsastajalla, korkein oli 95). Noh, ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä, niinhän tää menee.