twist and shout - väännä ja huuda

Heppatic

hermopinteen syy on nyt sekä selvitetty että eliminoitu. ainakin siihen asti jos/kun se taas pompsahtaa takaisin.

ihan ensimmäinen epäilty syyllinen on rintarangan toisen nikaman fasettilukko. joka luultavasti a) työnsi yhden kylkiluun pois paikoiltaan ja b) vetäisi puoli kroppaa 100 % kramppiin. enää ei siis syytetä olkapäätä, vaikka oireilu viittasikin aluksi sinne suuntaan. satavarmoja ei tietenkään voida olla, mutta tämä on nyt kaikista todennäköisin.

yritin tuskaisesti päästä fysiatrian polille hätäkriisipuhelun avulla, mutta vapaita aikoja ei ollut ennenkuin viikon päässä. jäsenkorjaajani sattui tietenkin olemaan ulkomailla ja tiesin tasan ettei jostain päivystyksestä saa apua. pakko sinne oli kuitenkin parin päivän päästä mennä, kun miehellä meni hermo lohduttomana itkeskelevään vaimoon ja niinpä sitten päädyin istumaan 2,5 tunniksi äitylin kanssa odotushuoneeseen. lääkärireissun saldona oli kolme kipulääkereseptiä ja lausunto "olet varmaan oikeassa että se on pinne olkapäässä". kiitos tästä. laskua odottelemaan sitten kotiin sohvalle.

kipulääkkeistä oli sen verran iloa, että saatoin kolmiolääkecocktailin avulla nukkua paremmin fysiatrian poliaikaa odotellessani. seuraava epätoivon itku tuli, kun sain puhelun, jossa aikaani siirrettiin taas seuraavalle viikolle sairastuneen lapsen ja muutenkin vähäisen henkilökunnan vuoksi. soitin seuraavan hätäitkupuhelun sitten ystävä-fysioterapeutilleni, joka lupasi samana päivänä katsoa, löytyykö syyllistä. ei löytynyt. onnekseni seuraavana viikonloppuna kaupunkiin oli kuitenkin saapumassa luotettu fysioterapeutti-jäsenkorjaaja, jonka vaimon ohjaaman ratsastuspilatestunnin jouduin perumaan pinteen vuoksi. vietin kaksi tuskallisen ihanaa tuntia puolialasti ratsastuskoulun satulahuoneessa samalla kun kramppien aktivoimia triggeripisteitäni paineltiin ja sain lopuksi vielä opastusta lantionkuntoutukseen. kipu hävisi mutta palasi heijastelemaan seuraavalla viikolla ja aloin epäillä ettei kramppien aukeaminen vielä ollutkaan ihan koko tarina.

onneksi seuraavalle viikolle oli vielä varattuna aika fysiatrian lisäksi omalle jäsenkorjaajalleni, joka löysi kainalosta törröttävän kylkiluun ja lumpsautteli loputkin jäsenet paikoilleen. nyt on taas hengityksenkulku kunnossa ja taas kerran uusi elämä. olen ratsastanut nyt perjantaisen korjauksen jälkeen pari kertaa ja tänään ajattelin palata kolmen viikon tauon jälkeen taas salillekin. kohti uusia vastoinkäymisiä siis!

jatketaan tästä joskus tulevassa jaksossa :)

Kommentoi