Kotijumppaajan löytö

Salille pääsy on viime aikoina ollut kohtuuttoman vaikeaa: erinäisistä yksityiselämän muutoksista johtuen kotini on nykyään yli sadan kilometrin päässä Tampereen Fressistä, jossa olen treenaillut melkein kolme vuotta. Koska personal trainer -paketista on jäljellä vielä viisi maksettua tapaamista, en myöskään viitsi irtisanoa jäsenyyttä. Suunnitelmana on käydä moikkaamassa pt:a Tampereella työmatkojen yhteydessä ja käydä viikolla Helsingin Fressillä töitten jälkeen.

Ihan niin usein en tällä suunnitelmalla salille pääse kuin haluaisin ja siksipä yritän treenailla mahdollisuuksien mukaan myös kotona. Viime viikon kirjastoreissulla löysin jotain kivaa: Alycea Ungaron pilates-kirjan ja -DVD:n joilla on neljä 15 minuutin mittaista pilatesohjelmaa. 15 minuutin ohjelmat ovat juuri sen mittaisia, että sellaisen jaksaa ja ehtii tehdä vaikka väsyneenä tai kiireessäkin. Jos oikein innostuu, voi tehdä vaikka jokaisen peräkkäin! Yhdestäkin kuitenkin on jo hyötyä: töiden ja junassa istumisen kangistamat lihakset venyvät ja vetristyvät tuntuvasti ja olo piristyy.

Ruokahommat ovat olleet vähän niin ja näin viime aikoina. Olen hoitanut surullista mielialaa suklaalla, pizzalla ja leivoksilla, mikä näkyy ja tuntuu kropassa. Mielen piristyessä alkaa kroppakin kuitenkin ilmoitella kaipaavansa vähän terveellisempää ravintoa ja nyt olenkin vedellyt urakalla salaatteja ja vihersmoothieita. Myös riisiproteiini on alkanut maistua, kiitos lukijan, joka vinkkasi sen sekoittamisesta mantelimaitoon. Aamuisin ja välipallaksi olen blendannut riisiproteiinista, manteli- tai riisimaidosta, hunajasta ja vedestä mukavan makoisan proteiinidrinkin. Kyä toimii!

Ulkona on ihana loppukesän päivä, mutta on tuo ovella kolkutteleva syksykin ihan mukava juttu! Ehkäpä tämä blogielämäkin aktivoituu, kunhan syksyn myötä elämä talttuu hieman vakaampiin uomiin.

Ihanaa alkanutta viikkoa!