Sen sai havaita eilen aamulla, kun lihakset olivat tuhannen jumissa. Etureidet, takareidet, rintalihakset, olkapäät ja ojentajat huutavat kaikki hoosiannaa perjantaisen salireissun jäljiltä.

Eikä ihme. Salivihkoni mukaan olen käynyt viimeksi salilla heinäkuun alussa. Toki tässä välissä on tullut heiluttua kotisalilla ja harrastettua muuta liikuntaa, mutta sellaista ihan kunnon salitreeniä ei ole tullut tehtyä hetkeen. Sen huomasi lihaksissa jo treenatessa (ei noussut ihan yhtä isot painot kuin viimeksi) ja vielä paremmin nyt. Huomasi sen myös siitä pölykerroksesta, joka peitti treenikassia kaivaessani sitä esiin…

Personal trainerkin oli huomannut laiskuuteni. Yritin hipsiä salamyhkään salin vastaanoton ohi, mutta tämäpä huomasi minut, ja huusi kädet puuskassa että ”Jaaha, sitä on palattu kesälomalta!”. Ystävällisestä kehotuksesta (lue: patistuksesta) varasin seuraavan ohjauskerran. Parin viikon päästä saan siis uuteen elämäntilanteeseen sopivan ohjelman ja syksyn liikunnat potkaistua käyntiin todenteolla.

Mielikin innostui kunnon hikitreenistä ja hyvä fiilis on säilynyt koko viikonlopun. Tiistaina taas pääsee nostelemaan puntteja. Sali, I’ve missed you so!