Terveiset maalta!

Äitini on syyslomalla, joten tulin vauvan kanssa eilen lapsuudenkotiini yökyläilemään. Tämä on toinen kerta, kun olemme täällä yötä ja unet maistuivat tytöllä jälleen hyvin äitiyspakkauksen laatikossa. Maistuivat, kunhan se uni vain ensin tuli. Meillä meni eilen päivän unirytmit aivan sekaisin, kun olimme tapaamassa etelästä käymässä olevaa ystävääni. Kun saavuimme iltapäivällä tänne vanhempieni luokse niin ajattelin, että vauva kyllä varmasti nukkuu nyt pitkät unet, kun on valvonut niin paljon päivän aikana, mutta mitä vielä. Hän otti kuuden aikaan puolen tunnin torkut ja yöunille sain hänet vähän ennen puolta yötä. Sitä ennen oli hyssytelty, itkeskelty, kanniskeltu, tissitelty, vaunuteltu, silitelty ja vaikka mitä, mutta uni ei vain meinannut tulla pienen silmään. Kunnolla nukahdettuaan nukkui kyllä sitten taas melkein seitsemän tuntia ja syötyään jatkoi vielä pari tuntia. Minäkin sain siis nukuttua jälleen varsin hyvät yöunet ja aamupalat syötyöämme lähdettiinkin sitten vaunulenkille.

Täällä oli eilen todella inhottava ilma, miltei syysmyrsky. Kamala tuuli, sateista ja oikein ankean syksyistä. Tänään syksy näytti kuitenkin taas parempaa puoltaan ja aurinko paistoi niin kauniisti.

Lenkin aikana minulle tuli tekstiviesti, jossa oli kaupungilta muistutus huomisesta jälkitarkastusajasta. Olen muistanut ajan kyllä, mutta tuon viestin saatuani pälkähti mieleeni, että minun olisi pitänyt käydä verikokeissa ennen tuota jälkitarkastusta ja enhän minä ole muistanut ollenkaan. Kilpirauhasarvoni olivat koko raskauden ajan vähän rajoilla, hieman liikatoiminnan puolella ja ihan loppuraskaudessa myös kilpirauhasen vasta-aineet olivat koholla, joten ne halutaan nyt vielä tarkistaa. Yritin soittaa neuvolatädilleni, että miten asian kanssa toimitaan, mutta en saanut häntä kiinni. Todennäköisestihän vain käyn nyt myöhemmin labrassa ja lääkäri sitten soittaa jos tuloksissa on jotain, mutta on se vaan inhottavaa, kun unohtaa jotain. Myönnetään, ettei tämä ole minulle kovinkaan tavatonta.

Tänään on keskiviikko, joka on yleensä punnituspäiväni, mutta koska olen täällä vanhempieni luona niin vaakalle astuminen jää nyt huomisaamuun. Raportoin paino- ja jälkitarkastuskuulumisia sitten myöhemmin tällä viikolla.

Nauttikaa ihanista syyspäivistä, sillä niitäkin on aina välillä vaikka syksy alkaakin kääntyä jo synkempään suuntaan!

<3: Herkkupeppu

Perhe Oma elämä Hyvä olo Vanhemmuus