Meillä on vauva!

Instagramin puolella lupasin jo eilen tulla (viimein) kirjoittelemaan, mutta sitten tuli yllärivieras, meillä oli alkuillasta vauvakuvaukset ja loppuillan olinkin sitten vauvan nukkuma-alustana, koska hän heräsi aina, kun laskin hänet alas. Ja nukkuma-alustana olo on minulle erittäin mieluista. Voin olla tunteja paikoillani nuuskutellen pienen tuoksua ja ihmetellen hänen olemassaoloaan.

Mutta palataanpa ajassa hieman taaksepäin! Pari viikkoa sitten tiistai-iltana minulla alkoi olla supistuksia. Niitä tuli useamman kerran tunnissa, välillä miltei 5 min välein ja välillä ne taas katosivat pidemmäksi aikaa. Ja tätä menoa jatkui koko loppuviikon. Ihana tytttövauva saapui pitkän odotuksen jälkeen maailmaan ensimmäisenä hääpäivänämme 1.9.2019 klo 4.39. Ja voi sitä tunteiden määrää. On totta, ettei sellaista ole kokenut koskaan aiemmin.

Synnytykseni ei mennyt täysin ongelmitta. Epiduraalin laitto ei useista yrityksistä huolimatta onnistunut ja neula kävi spinaalitilassa, mikä aiheutti minulle viikon kestäneen spinaalipäänsäryn. Päänsärky oli kova, mutta siihen auttoi erityisesti makuuasennossa oleminen. Saimme sairaalassa onneksi perhehuoneen, jotta mieheni pystyi olemaan koko ajan hoitamassa vauvaa kanssani ja minä imetin paljon makuultani. Päänsärkyä hoidettiin veripaikalla tiistai-iltana, jonka jälkeen pääsimme kotiin. Veripaikka auttoi jonkin verran, mutta silti päänsärkyä kesti jonkinlaisena viikon verran synnytyksestä. Onneksi itse synnytyksessä kaikki meni hyvin ja ponnistusvaihe oli onnistunut, joten säästyin muilta kivuilta ja säryiltä, joita monilla on synnytyksen jälkeen. Päänsärkyä lukuunottomatta vointini on nimittäin ollut todella hyvä synnytyksen jälkeen.

Tänään olemme olleet kotona viikon vauvan kanssa. Mieheni on isyyslomalla vielä tämän ja ensi viikon ja olemme elelleet todellisessa vauvakuplassa. Vauva on nukkunut paljon ja on melko tyytyväinen tapaus, joten kuplassamme on ollut kyllä leppoisaa ja onnellista. Tänään ajattelimme lähteä ensi kertaa ulkoilemaan! Sitä olenkin odottanut innolla, sillä en tiedä olenko koskaan ollut näin pitkää aikaa vain kotona/sisätiloissa. En varmasti ainakaan vuosiin.

Nyt kun vauva on vielä niin pieni eikä hänellä ole rytmiä,  vaan hän välillä torkkuu pieniä hetkiä, välillä useamman tunnin pätkiä – välillä on rinnalla jatkuvasti ja välillä seurustelee hereillä yli tunninkin, ei mitään arkirutiinia ole vielä muodostunut. Innolla odotan, millaista elomme tulee olemaan. Tarkoituksena on kuitenkin lähteä kotoa liikenteeseen, käydä paljon vaunulenkeillä, tavata ystäviä, osallistua esikkokerhoon jne.

Ajattelin valjastaa mieheni ottamaan minusta tänään uudet aloituskuvat painonpudotusta ajatellen! Jos vauva suo, voisin postata ne teille tänne jo myöhemmin tänään ja kirjoitella mikä on raskauskilojeni tilanne tällä hetkellä, kun synnytyksestä on yhdeksän päivää. Tämä alla oleva kuva eiliseltä, kun laitoin ensi kertaa raskauden jälkeen tavalliset farkut jalkaan, mikä fiilis!

Kuullaan pian!

<3: Herkkupeppu