Nyt se romahti!

Ai mikä? No paino!

Viime maanantaista vaa’an lukema oli tullut alaspäin kokonaiset kaks kiloa, jee. Yhteensä pudotusta kahden viikon aikana siis 2,9kg. Viime viikolla sanoin, että oon hiukan pettynyt tulokseen, mutta nyt oon kyllä super tyytyväinen. Tokikaan tavote ei oo joka viikko puodottaa mitään kahta kiloa, mutta näin alkuun sitä odottaa, että kun nesteet poistuu niin paino tippuis vähän nopsempaa. Mun tavote on, että pudotusta tulis viikoittain n. 0,5-1kg. Sillä tahdilla ei tarvi kituuttaa ruokien kanssa ja aikaa menee sopivan kauan, että myös pää pysyy hommassa mukana ja uudet elämäntapamuutokset ehtii iskostua paremmin arjen rutiineiksi.

Olen joskus kuullut sellaisen kauniin ajatuksen, että laihduttajan tulisi alkaa elää jo laihdutusvaiheessa, niin kuin olisi jo sen painoinen, jota tavoittelee. Eli mun pitäis nyt elää tätä mun elämää, niinku ”ikuinen herkkupeppuus” olis jo vähä niinku historiaa ja painaisin sen 79,9kg. Mun mielestä tuo on aika hyvä ja motivoiva ajatus. Sitku-ajattelu on niin yleistä ja asioita siirretään jatkuvasti myöhempään. Niinhän minäkin olen tehnyt. Lisäksi on vain fakta, että jotta muutosta tapahtuisi, tulee sinun muuttaa jotain aiemmassa käytöksessäsi. Vaikka olen lukenut sen tuon ajatuksen kiteyttävän motivaatiolauseen jo vuosia sitten (If you do what you have always done, you get what you have always gotten), on se ehkä vasta nyttemmin oikeasti kolahtanut. Joistakin asioista täytyy luopua, voidakseen saada jotain, mitä ei ole vielä koskaan saavuttanut. Surullistako? Ehkä vähän, ainakin aluksi. Mutta uskon, että unelman saavuttaminen ja itsensä ylittäminen on kuitenkin siistimpää kuin irtokarkit! 

Näillä ajatuksilla ja hyvillä mielin siis kohti terveellisempien valintojen kolmatta viikkoa. Josko tämän viikon aikana pyöräytettäs kaksnumeroset tauluun, siitä ajatuksesta voimaa!