Taas viikonloppu alkanut! Eka viikko kesäloman jälkeen meni töissä niin hitaasti, mutta nää kaks sen jälkeen on kyllä vaan vilahtanut ohi. No, ei haitannut, sillä tänään oli tosi kiva ilta tiedossa. Oltiin sovittu tyttöjen kans, että mennään leffaan ja syömään. Käytiin kattomassa ”Me Before You” (suom. Kerro minulle jotain hyvää) ja se oli aivan sairaan hyvä. Ja surullinen. Mutta silti niin hyvä. En muista oonko ikinä itkeny leffaa kattoessa noin paljon. Leffan jälkeen mentiin vielä ulos syömään, ja vieläpä terveellisesti. Otin annoksen, jossa oli salattipohja ja wokattuna kanaa, ananasta, paprikaa ja cashew-pähkinöitä valkosipuli-seasam-kastikkeessa. Ja ai että, tuo yhdistelmä pitää muistaa, kyllä maistu. Musta on myös kiva, että vaikka tuossa on paljon salaattia, niin se on enemmän kuitenkin ”lämmin ruoka”, kun nuo ainesosat on tosiaan wokattu.

Leffassa ei siis ollut mukana normisettiä Makuunin irtokarkkeja, eikä ravintolaruoka ollut mättöä. No jäikö jotain puuttumaan? No ei! Tai no okei, jäi… Se ällö olo, mikä yleensä leffasta pois kävellessä on, kun on vetänyt säkin karkkia. Tai se ähky, joka jostain liian isosta annoksesta rasvaista ruokaa tulee. Tuokin annos oli iso ja tulin siitä hyvin kylläiseksi, mutta olo ei silti ollut epämukava. Miksi, oi miksi, sitä silti yleensä valitsee sen toisen tien? Tai toivottavasti voin jo pian puhua imperfektissä. Kotiin tultuani sain vielä rauhallista omaa aikaa, kun mies on työpaikan illanvietossa. Kävin ostamassa kotimatkalla vielä perjantaijuoman. Tuo Novelle maistuu mun mielestä vähän siideriltä, niin sehän sopii mainiosti perjantai-iltaan! 

Kiitos siis kamuille kivasta illasta ja kiitos itselleni tästä hyvästä päätöksestä tehdä terveellisempiä valintoja, sillä olo on nyt kokonaisvaltaisen hyvä.

Kivaa viikonloppua!