#mökkilife

 

Suvun yhteinen mökkiviikonloppu-uhka vai mahdollisuus? Ennen vastasin ehdottomasti,että uhka:pienet tilat,liikaa ihmisiä,säätöä ja suhinaa. Nykyään saatan jo olla varovaisesti sitä mieltä,että ehkä mahdollisuus. Ehkä sitä on vähän oppinu rentoutumaan ja myös haistamaan kauempaa ristiriidat niin voi sitten tarpeen tullen väistää ne(sikäli mikäli ehtii alta pois). Ennen stressas hulluna koko ajan mitä lapset tekee ja missä menee valtava serkkulauma ja muutenkin pipo kiristi ahtauden ja sähläyksen kanssa. Nyt meni aika kivasti! Saatiin yllättäen vielä pieni maistiainen kesästä,pahoilta kiukuilta vältyttiin,ruoka oli hyvää ja aktiviteetteja sopivasti. Vitsi oli siistiä pelata monta tuntia  putkeen lenttistä ekaa kertaa pitkään aikaan! Tänään on ollu ihan takamus kireänä ja polvet naarmuilla,käsien mustelmia unohtamatta. Mutta vitsi miten kivaa oli! Osa porukasta myös metsästi,frisbeegolfasi ja ui, uimassa kävin mäkin.

 

Ja katsokaa nyt näitä maisemia! Suomen luontoa parhaimmillaan ehdottomasti!

 

Sunnuntaiksi tulimme kotiin,että ehtii vähän levätäkin. Tiedossa kun oli,että seuraava viikko saattaa olla aika haipakkaa..sunnuntainakin ilmat suosi, joten ei tässä oikeen muuta mahdollisuutta ollut kuin suunnata biitsille. Niitä kun tuskin on kovin montaa enää jäljellä. 

 

Biitsivalinta oli tällä kertaa Lauttasaari ja tarkemmin kai Kasinonranta. Vitsi oli ihanaa. Haikeus meinaa iskeä kun taas tajuaa,että ensi kesän biitsikeleihin on aivan liian pitkä matka edessä.. Mulle sopis tämmönen ainainen biitsikeli. Oisin elementissäni. Tukka hienassa, iho ruskeana ja naama täynnä pisamia.

No joo,se haaveista. Onneksi saatiin vähän leikkiä kuitenkin kesää. Ehkä tällä aurinkoenergialla tästä viikosta selviää.