Still alive

Elämä tuli ja nappas kiinni,arki vei mennessään.Päivät on täyttyneet töillä ja arjella..ilman juoksua!Silloin mun kyllä täytyy olla todella väsynyt,kun en saa raahattua itseäni edes lenkkipolulle hikoilemaan!Pinna on ollut kireällä ja fiilis marraskuisen matala.Mutta nyt mä oon kehissä taas,niin lenkkipoluilla kuin positiivisessa fiiliksessä muutenkin.

Tänään laitoin herätyskellon heräämään ennen lapsia ja päätin herätessäni,että tästä tulee hyvä päivä.Edellytykset olis olleet hyvät huonoonkin..lapset flunssassa,haukkuivat yskää koko yön.Toisella silmätulehdus.Nuorimmainen pissasi sänkyyn keskellä yötä,,ei muuta kuin puhdasta ylle ja suihkun kautta takaisin sänkyyn.Pyykkikone surraamaan hiljaiseen yöhön.Aamulla väsytti,mutta päätin tsempata.Varasin ajan lääkäriin,että saataisiin tipat esikoisen silmätulehdukseen.Join kahvin rauhassa,valitsin nätit vaatteet ja näin vaivaa itseni vuoksi.Lapset heräsivät hyvillä fiiliksillä.Kiireetön aamu,kerrankin.Suunta kohti lääkäriä ja reseptin kanssa apteekkiin.Lapset olivat hyvävointisia,joten ajattelin käydä pitkästä aikaa Jumboilemassa keskellä päivää. 

Oli yllättävän mukavaa käydä lasten kanssa lounaalla..hyvää ruokaa ja hiljainen lounashetki.Lapsetkin nauttivat.Löysin viimein esikoiselle hyvän ja kohtuuhintaisen toppapuvun.Huh,yksi ostos taas ylipyyhittäväksi.Ja itse sorruin alennusmyynteihin ja ostin kuusi paitaa ja huivin.Mutta väitän kyllä,että ansaitsin ne.Kesän seitsemän kilon pudotus meinaan näkyy vaatekaapissa..tuntuu,että kaikki on liian isoa.Nyt on jotain uutta,ihanaa ja istuvaa.Harmaata,valkoista,mustaa ja syvää viininpunaista.Villin syksyinen väripaletti selvästikin 😉

Jumbosta menimme porukoille kahvittelemaan ja sieltä hakemaan miestä töissä.Mies kävi lääkärissä,lapset nukahtivat autoon.Istuin autossa ja kuuntelin Yannia.Odotellessani miestäni luin kännykästä Eeva Kolun Kaikki mitä rakastin-blogia ja ajattelin,että on se luojan lykky,että on tuollaisia Eeva Koluja,joilla on noin ihana kyky kirjoittaa ihanasti asioista.Olo oli kuin olisin hetken käynyt spa:ssa jossain ihanassa hemmotteluhoidossa.

Kotiin tultuamme vedin jo hyvin tutuksi käyneet juoksutrikoot jalkaan ja lenkkarin nauhat kireälle.Pikainen tekstiviesti kaverille naapuriin ”kymmenen minuutin päästä lenkille?”.Ei vastausta,joten pinkaisin matkaan.Pää keveni askel askeleelta,teki mieli laulaa ilosta.Tuntui niin hyvältä juosta,vaikka inha golfkyynärpää vihloikin.Puolentoista kilometrin päästä tuli tekstiviesti”tulen tulen,joko nyt?”.Juoksin pikavauhtia takaisin ja sen jälkeen lönkyttelimme yhdessä kaverin kanssa syksyisen pimeitä ja märkiä polkuja eteenpäin arjesta jutellen.Kotiin tultuani jalkoihini juoksi kaksi ihanaa lasta.Olivat tehneet isän kanssa iltapalaksi pizzaa ja keittäneet kuumaa kaakaota.Minulla oli hyvin tervetullut olo <3 

Nyt pienet nuhanenät tuhisevat jo unilla..minä vielä valvon hetken.Huomenna on siivouspäivä,kenties leivontapäiväkin.Koko päivä kotivaatteissa,otetaan tästä sairaslomasta kaikki irti.Katsotaan muumeja ja nautiskellaan.

Meillä on täällä kaikki aika hyvin,kaikesta huolimatta.