Ei oo olemassakaan oikotietä onneen

AdidasHeimo_2013_06_10_057_Photo_PasiSalminen_Com.jpg

AdidasHeimo_2013_06_10_067_Photo_PasiSalminen_Com.jpg

Takana on taas iltalenkki.Sunnuntain pitkä oli tänään vain 10 kilometriä..mutta mihin aikaan!Lenkki nipisti illasta tänään vain 1:17,ei paha,koska en tosiaankaan antanut itsestäni kaikkea.Ensimmäiset kolme kilometriä menin todella hitaasti,koska jalat tuntuivat niin tukkoisilta perjantaisista heimotreeneistä.Ehkäpä se tavoittelemani aika midnight runilla ei olekaan utopiaa,vaan realismia.

Mä olen aina inhonnut syvästi juoksua.Ajatellut,ettei se ole mun juttu.Kävin kyllä koiran kanssa teininä lenkillä ja lenkkeilin muutenkin,mutta se oli sellaista sunnuntaijolkottelua.Katselin aina kateellisena niitä ihan oikeita juoksijoita,joilla askel vain rullasi ja meno näytti kadehdittavan tasaiselta.Viimeinen niitti oli polvileikkaus,jonka jälkeen leikkaava lääkäri totesi,ettei oikein usko,että tulen tällä polvella ikinä juoksemaan kovinkaan kummoisia matkoja.

Toisen lapseni syntymän jälkeen alkoivat kiloni kuitenkin ahdistaa.Tuntui siltä,että jotain on tehtävä.Ryhmäliikunnat hylkäsin heti alkuunsa,eikä paluu nyrkkeilyynkään tällä kunnolla innostanut.Kuntosali ei oikein ole ikinä ollut juttuni.Joten mitä jäi jäljelle?Kriteereinä helppo aloitus,ei pitkää harrastusmatkaa,kohtuullinen hinta,ja aika urheilulle milloin vain.Lenkkeilyhän se valinta luonnollisesti oli.Kauhunväristyksistä huolimatta.

Ensimmäiset lenkit olivat silkkaa tuskaa.Ja lenkistä kaukana..kunhan löntystelin.Hiki päässä ja mieli maassa.Mutta siitä se kunto pikkuhiljaa koheni ja kiinnostus lenkkipolkuja kohtaan kasvoi.Pikkuhiljaa kuvioihin tulivat kunnolliset juoksutrikoot ja juoksulenkkarit ja lenkit pitenivät.Vielä tänä keväänä en kuitenkaan kokenut olevani juoksija.Kävin lenkillä 3-4 kertaa viikossa,mutta lenkkini olivat aina suht lyhyitä,3-7km. Kunhan nyt hölkkäilin.

Keväällä kuulin adidasheimosta ja hetken asiaa makusteltuani päätin hakea mukaan.Ja ihme tapahtui..pääsin mukaan yhdeksi ryhmäläiseksi harjoittelemaan elokuussa olevaan midnight runiin,jossa matkana siis oli 10 kilometriä! Ensimmäiset treenit olivat aikamoisen rankat itselleni ja hetken mietin,että mihin onkaan pää tullut pistettyä..ei musta oo tähän.

Valmentajamme Joonaksen treeniohjelmaa kesän noudattaen huomasin kuitenkin kuntoni tasaisesti nousevan.Kiloja tippui ja fiilis koheni.Ja lopulta tuli se ihmeellinen lenkki jolloin koin sen kehutun ja kunnioittaen kerrotun ”runners high”-fiiliksen!Herranen aika mitkä endorfiinit jylläsi sillä lenkillä!Kilometrejä jäi taakse aina vain,tuntui etten halua ikinä lopettaa.Juoksin vain,pää tyhjänä ja askel kevyenä.Lenkin jälkeen oli niin voittajaolo etten ollut voinut edes kuvitella,että sellaisen oikeasti voi juoksemalla saada!Ei unikaan tullut silmään sinä yönä kun mieli vain hehkui vieläkin onnesta.

AdidasHeimo_2013_06_10_132_Photo_PasiSalminen_Com.jpg

On aivan uskomattoman hienoa taas vaatia itseltään jotain ja pystyä johonkin sellaiseen,johon en edes nuorena pystynyt.Nyt nälkä kasvaa syödessä..(ja muiden tiimiläisten innostaessa)ja tavoitteena on juosta ensi kesänä puolikas.Siis minä??Mitä on tapahtunut?Aivan uskomatonta oikeasti,että nykyään tykkään juoksemisesta,ja lenkille on päästävä kun kalenterissa niin lukee.Ja todella siis puolikas maraton haaveena?Musta se on aivan käsittämätöntä.Mutta oon kyllä niin ylpeä itsestäni että olen päässyt tähän pisteeseen ja ylittänyt omat ennakkoluuloni.

Suuret kiitokset siis adidasheimolaisille upeasta tsemppauksesta yhteistreeneissä ja pienestä painostuksesta sosiaalisen median puolella..muiden treenipäivitykset ja kuvat lenkkipolkujen ääreltä ovat patistaneet minutkin lenkille silloinkin kun ei ihan olisi napannut.Ihan hirveää ajatella,että ensikerralla on jo viimeiset yhteistreenit ja sitten onkin jäljellä vain viimeinen koitos..midnight run.

Kesään on kyllä mahtunut monenlaista tunneskaalaa,ja hurjasti juostuja kilometrejä..välillä on itkettänyt,turhautumisesta ja kivusta(tuhannen penikkatauti..)ja toisinaan on liki itkenyt riemusta.Mutta mikä rikkaus onkaan,että olen saanut yhden upean harrastuksen lisää,jonka toivon pysyvän mukanani loppuikäni.Ehkä jonain päivänä voin jo kutsua itseäni juoksijaksi..
AdidasHeimo_2013_06_19-3469.jpg

Kuvat adidas

Adidasheimo löytyy myös facebookista.Käy tutustumassa ja katsomassa mikä on homman nimi ja poimi omaan juoksuusi hyviä vinkkejä 🙂

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *