Ahdistus

Viime aikoina juoksu on tuntunut,noh,pahalta suoraan sanottuna.Liian usein.Tuntuu nololta kirjoittaa edes lausetta,että juoksu tuntuu pahalta.Minä juoksuun rakastunut?Miten näin on muka käynyt,että juoksu tuntuu pahalta?.Blogiin ovat päätyneet ne onnistuneet lenkit,mutta välissä on ollut paljon huonoja.On tuntunut siltä,että juoksussa on tullut jokin muuri vastaan. Sykkeet ovat olleet pilvissä kevyilläkin lenkeillä,jalat painaa,outoja kipuja kropassa,uni ei meinaa tulla illalla,vauhti hiipuu…ja se ahdistaa. Ahdistaa,koska kerrankin ajattelin onnistuneeni jossain sellaisessa asiassa,mistä en koskaan uskonut nauttivani.Teen nyt jotain sellaista,etten uskonut ikinä tekeväni tätä.Treenaavani puolimaratonille..ja kenties sille kokonaiselle.

Ja sitten tulee seinä vastaan.

Ei saa enää samaa onnea ja riemukasta vapaudentunnetta juoksusta.

Ahdistuu,jos ei mene lenkille ja ahdistuu,jos menee lenkille,eikä askel rullaa ja sykkeet ovat pilvissä.

Onneksi tajusin joulukuussa keventää ja himmata hieman. Ei maailma siihen kaadu,että rauhoittaa menoa.Ei tuijota pelkkää kelloa ja kilometrinopeuksia.Juoksee vain siksi,että löytää ilon uudelleen.Vapauden.

Torstaina eräs ihana ihminen(kiitos H <3) sai puskettua minuun lisämotivaatiota.Pääsen kyllä sinne mihin haluan,ihan varmasti.Ei minulla ole kiire.Hyvää kannattaa odottaa ja kuunnella itseään ja uskoa omaan kroppaansa.Joskus tuntuu pahalta.Ja joskus saakin tuntua pahalta.Ja joskus joku vierestä katsova näkee tilanteen uusin silmin ja saa minutkin uskomaan itseeni.

Hyvinvointi Liikunta Mieli

Outo aamu

Ai että,mä oon ollut koko viikon ihan sekaisin mun lukujärjestysten kanssa.Esimerkiksi nyt olin mielestäni menossa kouluun 8.15 ja Viertotielle, mutta tunnit alkaakin 9.00 ja Mannerheimintiellä.Öhhh..sellaista.Onneksi tarkistin.Kerrankin ehdin siis keitellä aamukahvin ja syödä aamupalan.Lisäksi lueskelin blogeja ja katselin ulos.Mietin tässä juuri kuumeisesti,että mitä ihmettä mä puen päälle tuonne -19 asteeseen?!Olispa mulla kokotoppapuku niinkuin lapsilla..ja villahaalari sinne väliin.Luulen että se olis tarpeen nyt..tai pilkkihaalari 😛

Juoksin eilen iltaluennolta kotiin ja oli muuten pisin 5km pitkään aikaan.Ripset niin jäässä,ettei uskaltanut räpytellä silmiä,ettei ne jää kiinni.Kaulahuivi huurtui alaleukaan kiinni.Pipon reunan alta pyrkivät hiukset jäätyivät vapaustaistelussaan.Kun hölkkäsi hitaasti,tuli kylmä.Kun juoksi lujaa,pisti keuhkoihin kylmä ilma.Koko viisi kilometriä meni vain siihen,että haluan KOTIIN!!Kotiin tullessa naama jäässä,jalat vitivalkoiset.Vasta suihkussa rupesi tunto palautumaan ja ai että mikä nipistely ja kihelmöinti siitä seurasi.Talvijuoksu,rakastan sinua <3No EN kyllä!Voi miksi ei vaan osaa/tykkää/halua juosta juoksumatolla..pääsis vähän helpommalla.Tai sitten en vain vieläkään osaa pukeutua oikein vaikka olenkin jo kokeillut vaikka mitä yhdistelmiä,että jalat eivät jäätyisi..vinkkejä kaipaan edelleen..

Huh,mutta nyt voisi pikkuhiljaa täytellä reppua ja etsiä paksua villapaitaa..mars matkaan ja sädehoidon luennolle.Mukavaa torstaita kamut!

Hyvinvointi Mieli