Juoksumietteitä
Täällä mä oon!en onnistunut(yrityksestä huolimatta)syömään itseäni sairaalakuntoon.Takana on ihanin joululoma ikinä!Ei riidan riitaa vaan pelkkää hyvää fiilistä,täydellinen rentoutuminen arjen huolista,taivaallista ruokaa ja emmäätiiä,kaikki on vaan ollut aivan ihanasti.Miten siitä nyt sitten selviää,että tän kaiken ihanuuden jälkeen rakas mieheni lähtee aamulla töihin,nyyh.Onneksi nyt on lyhyt viikko,kaksi työpäivää ja sitten taas kolme vapaata.Ja sen jälkeen alkaa ihan oikea arki,kaikilla.Mutta ei nyt ajatella sitä vielä,vaan nautiskellaan vielä hetken verran.
Oikeesti on kyllä pakko myöntää,että sitä ”arkea”on ehkä jo vähän ikävä..ainakin siis säännöllistä lenkkeilyä ja vähän kevyempää ruokaa!Mulla ei oikeesti oo ollu ainakaan viikkoon nälkä kertaakaan..nyt on jo ihan mukava palata ruotuun.Äsken tuli rouskittua iltapalaksi salaatti ja kävin kipaisemassa kaverin kanssa kevyen kympin.Ihanaa.Raikas ilma,pilvetön taivas.Hyvä fiilis.
Juoksu on nyt ollut vähän tauolla.Tai tauko on väärä sana,sanoisin ennemminkin,että vähän rauhallisemmalla tahdilla.Paahdoin marraskuun loppuun asti täysillä,kunnes rupes hyydyttämään.Koko ajan isommat viikkokilometrit ja nopeampia vauhtilenkkejä.Jotenkin vaan rupesi tuntumaan,että kroppa on jumissa,eikä homma etene.Eikä oikeasti ihme.Toukokuusta asti mä oon vaan kasvattanut nopeutta ja matkaa.Leikattu polvi on kipuillut koko ajan enenevissä määrin ja motivaatio on ollut vähän hukassa ja lonkankoukistajat ja alaselkä on ollut ihan sika kireinä.Niinpä mä sitten oon vähän höllänny.Ehkä joskus pitää vaan vähän keventää ja palata takaisin nautiskeluun,että jaksaa taas painaa täysillä.Mua on tähän asti puskenut eteenpäin se kesäkuun Helsinki Half Maraton,mutta nyt mä vaan tajusin,ettei mun kunto tästä mihinkään häviä vaikka vähän kevennänkin.Ohjelmaa rupean juoksemaan vasta helmikuussa ja siihen asti ajattelin oikeasti nautiskella.Ja kaava siihen on se,että juoksen viikossa 2 kevyttä lenkkiä,ja yhden nopean.Enemmän jos jaksan,mutta pakko ei oo.Ja yksi(tai kaksi) pitkä eli plus 20km per kuukausi.Lisäksi uintia(mun toinen lempilaji)ja satunnaista saleilua.Viikon hotjoogailu kuulostais myös aivan ihanalta.Ehkä se auttaisi myös yhden tavoitteen saavuttamisessa..haluaisin nimittäin vuonna 2014 taas päästä pitkästä aikaa spagaattiin!
Eiköhän se kroppa siitä taas palaudu ja uskon,että helmikuussa jaksan taas puskea täysillä kohti puolikasta ja sitä täyttäkin maratonia kohti.Nyt tää tuntuu ihan hyvältä näin.Mulla on oikeasti ollut koko joulukuun ihan lusmu olo,kun oon käyny vaan 2-3 kertaa viikossa lenkillä,mutta toisaalta se oikeasti on tehnyt ihan hyvää.Polvi on jo paljon vähemmän kipeä ja oon taas muistanut(jaksanu..mikä siinä venyttelyssä on niin vaikeeta?) venytellä enemmän,niin tuntuu kroppa muutenkin vetreämmältä.
Hah,tästä postauksestahan tuli vähän tällainen julkinen uuden vuoden lupaus..mutta ehkä ihan hyvä niin.Pitää muistaa käydä lukemassa tämä kun vauhti meinaa kiihtyä liikaa ja polvi vihloo 😉
Mitä suunnitelmia teillä muilla on ensi vuodelle?
