Päivä kanssani

 

lika-marraskuu 144.JPG

Päivä kanssani-postaus!Mennyt viikko meni kipeitä lapsia hoitaessa,tenttiin lukiessa ja juostessa.Koko loppuviikon ajattelin,että olisipa hauska kuljettaa päivän verran kameraa messissä,mutta en sitten kuitenkaan jaksanut(harmi,olisitte saaneet hienoja kuvia sian sydämen avaamisesta :P).Tänään jaksoin. 

Harvinaista kyllä,tänään heräsin yksin!Olin heräillyt kevyesti seiskan aikaan kun mies ja lapset lähtivät päiväkotiin,mutten jaksanut kuitenkaan itse vielä heräillä.Nukuin pari tuntia ja sen jälkeen päätin viimein jaksaa nousta ylös.

lika-marraskuu 156.JPG

Tänään oli koulusta vapaata,joten päätin tämän päivän panostaa perjantaiseen tenttiin lukemiseen.Aiheena topografinen anatomia ja tunnetilana ahdistus.Ihan hirveästi asiaa ja liian pienet aivot.Mutta on nyt ainakin aloitettu..jospa jotain jäisi päähänkin kun lukee palan kerrallaan.

lika-marraskuu 155.JPGSöin samalla lukiessani aamupalaa.Iso mukillinen teetä maailman ihanimmasta mukista,patonkia ja maustamatonta jogurttia kera banaanin&jäisten puolukoiden

lika-marraskuu 158.JPG

Kahden aikaan hoksasin,että pitäisi jo olla menossa kohti salia jos aikoo ehtiä.Ei muuta kuin treenikamat kassiin ja trikoot jalkaan!Eiköhän tässä tullut jo luettuakin tarpeeksi.Päässä suhisee.

lika-marraskuu 161.JPG

Ihana ilma ulkona.Aurinko paistoi <3 Mukava alkulämpö tuli koululle kävellessä.

lika-marraskuu 163.JPG

lika-marraskuu 166.JPG

Noloja pukuhuonekuvia 😉 Ihan hyvä treeni,superluksusta päästä treenin jälkeen saunan lämpöön.Mutta en mä kyllä oo mikään salirotta,nautin paljon enemmän ulkona vapaana juoksemisesta <3lika-marraskuu 174.JPG

Kaikki treenivaatteet adidas 🙂 En vaihtaisi. Treenin ja saunan jälkeen otin suunnan kohti keskustaa.Olin lupautunut isoäidin oppaaksi.Ja olipas mukavaa.Harvemmin sitä nykyään tulee ihan kaksin oltua rakkaan isoäidin kanssa.Kävimme kahvilla ihanassa kahvilassa ja kävimme tuoksuttelemassa kaiken maailman ihania voiteita ja kahveja.lika-marraskuu 176.JPGSaatoin isoäidin junalle ja hoksasin yhtäkkiä että vielä ehtisin käydä luovuttamassa verta!Suunta kohti Sanomataloa ja ei muuta kuin pistettäväksi.Hemoglobiini oli kunnossa(132)joten piikitettäväksi vain.Homma oli nopeasti ohi ja velvollisuus suoritettu.Taisi olla kolmas luovutus tälle vuodelle.Kumma juttu,mutta tällä kertaa huippas pahasti.Yleensä ei oo tullut mitään jälkiseuraamuksia verenluovutuksesta.Köllöttelin hetken ja tasasin oloa.Sen jälkeen menin syömään.

lika-marraskuu 178.JPG

Pieni välipala ja suunta kohti bussipysäkkiä.Huimasi edelleen.lika-marraskuu 181.JPGViimein kotiovella.Vastaan ryntäsi kaksi ihanaa pikkuista.Olikin jo ollut ikävä <3 Lapsilla oli ollut hauskaa isin kanssa.Olivat kuulemma rakennelleet legoilla kaupunkia.

lika-marraskuu 187.JPG

Rautaa naamaan.Kamala nälkä,mutta ei nyt ehtinyt syömään.lika-marraskuu 189.JPG

Hetki köllöttelyä poikien kanssa <3 lika-marraskuu 200.JPG

Päivän nasuna toimi tänään onlyn farkut ja vero modan paita. Tavallista ja turvallista.lika-marraskuu 206.JPG

Sitten olikin jo aika laittaa lapset iltapalalle ja iltapesulle.Mulla oli niin nälkä,etten pystynyt ajattelemaan mitään muuta.Ei muuta kuin pari pähkinää naamariin ja rasvaamaan lapset.Pienemmälle ihanaa Burt´s Beesin rasvaa kuiviin poskiin&käsiin ja isommalle kokovartaloläträys protopic:illä. lika-marraskuu 207.JPG

Iltasatu ja sen jälkeen iltapusut ja halit.Mies oli lenkillä,minä odottelin että lapset nukahtavat ja pääsen syömään..lika-marraskuu 208.JPG

lika-marraskuu 214.JPG

Lopulta lapset nukahtivat ja minä pääsin rentoutumaan.Hirveä nälkä ja huimasi edelleen.Eikä ihme kun päivän syömisiä miettii..hups.Tyhmä minä,kun en pakannut salikassiin edes banaania messiin!lika-marraskuu 221.JPG

Olo onneksi helpottui hyvällä iltapalalla.Vähän raskaanpuoleinen.Mulle käy aina näin jos en syö kunnolla päivän aikana.Oikea helmasynti. Iltapalan jälkeen aamun vaatteet valmiksi pojille ja pesukone päälle. Nyt naputtelen tätä postausta ja odotan teen hautumista.Sen jälkeen petiin ja hetki lukemista.”iltasatuna”tänään vähän raskaampaa tavaraa,Natascha Kampuschin 3096 päivää.Melkoinen kirja.En voi ymmärtää ihmisen julmuutta.

Sellainen oli tämä maanantai.Miltä vaikutti?Hämmentävän kevyt ja aikaansaava maanantai mielestäni!Ihmeellistä.

Suhteet Oma elämä

Jes!Henkinen muuri rikottu!

Varoitus!Juoksupostaus!(taas)

Mulla oli tarkoituksena perustaa ihan normielämästä kertova blogi,mutta vahingossa tästä tulikin vähän juoksublogi.Harmin paikka.Mutta tottahan se nykyään on,että juoksu on mulla nykyään aika isossa osassa tätä arkea,ei ihme,että siitä tulee siis myös kirjoitettua.

Lähdin eilen lenkille.Väsyneenä ja vähän kehnolla fiiliksellä.Ei ois jaksanut.Ulkona oli synkkää ja pimeää ja kello oli taas liian paljon.Kuten aina.Huikkasin miehelle ovelta,että käyn juoksemassa lyhyen lenkin.Lähdin matkaan ja ensimmäiset viisi kilometriä kiukuttelin mielessäni,että miks pitää juosta vaikkei jaksais.Askel painoi ja teki mieli kääntyä kotiin.Kuuden kilometrin kohdalla huomasinkin,että hei,täähän kulkee!Jalka nousee ja olo kevenee.Nälkä kasvaa syödessä ja ajattelin,että jospa kipaisis kuitenkin kympin.Kumma juttu miten usein juokseminen on omasta päästä kiinni…Kympin kohdalla oli jo superfiilis.En pystynyt pysäyttämään jalkojani,vaikka olisin halunnut.No,ajattelin,että kai se 15 km meneeMieskin soitti jo tässä välissä,että onko kaikki hyvin.Oot ollu jo puolitoista tuntia lenkillä.Vastasin,että kaikki on hyvin,loistavasti!Tulen kotiin kun maltan.15km kohdalla ajattelin,että olisiko tänään viimein se päivä,kun saisin rikottua 20km.Olin koko kesän miettinyt sen rikkomista varovasti,mutta pisin lenkki tähän asti oli ollut kuitenkin se 16km.Se 20km tuntui vain niin järkyttävän pitkältä matkalta!Miten sen jaksais.

Eilen sitten jaksoin sen.Pihalla mittari näytti 21,4km.Siis miettikää,puolimaratonin verran.Minä juoksin sen??!Aivan uskomattoman hieno hetki.Tunnustan tirauttaneeni pienet kyyneleet 20 km kohdalla.Tuntui niin hienolta ylittää itsensä ja pystyä tähän viimein.Ja millä tavalla?Aivan upealla.Juokseminen ei vielä ikinä ole tuntunut noin hyvältä.Mihinkään ei sattunut,askel kulki.Juoksu tuntui uskomattoman rennolta sen alun 5 km jälkeen.Kevyeltä,helpolta.Jalat vain menivät eteenpäin.Tiedän että juoksu myös näytti eilen yhtä hyvältä kuin tuntui.Tunsin itseni ensimmäistä kertaa eilen juoksijaksi <3

Tänään fiilis oli vielä yhtä hieno,kuin eilen illalla myöhäänkin..paikat kunnossa,ei kipuja missään.Kevyt ja hyvä olo,tänäänkin.Tuntuu niin hienolta katsoa matkaa taaksepäin.Mä muistan ne ekat kympit alkukesästä.Ne oli aivan kamalia.Olin niin poikki aina kotiin päästessäni,ettette uskokaan.Ja nyt mä jaksan tällaista.Ihan käsittämätöntä,että eilen juoksi ne viimeiset kaksi kilometriä täysillä!Vielä pihalla mietin,että vielä jaksais..aiemmin en olisi ikinä pystynyt tähän.Nyt keväällä odottava puolimaraton ei tunnu enää pelottavalta..odotan sitä innolla!

On ollut kyllä suuri yllätys huomata,että olen juoksijana hieman pitkänmatkalainen.Olen aina ennen ajatellut olevani nopea spurttaaja.Kesän aikana olen huomannut olevani hyvin hitaasti lämpeävä.Mutta kun lämpenen viiden kilometrin kohdalla,en pysty enää lopettamaan.Jalat vain kulkevat eteenpäin.En ole supernopea,mutta kestävä ja tasainen,aika yllättävää.Ei kuulosta yhtään minulta,sotii pahasti luonnettani vastaan 😉

 

Hyvinvointi Liikunta