Terapiaa

Millä te rentoudutte?Hillitsette ja järjestelette pään sisäistä kaaosta?Jotkut tarttuvat pulloon,joku neuloo.Joku syö suklaata ja joku puhuu kahvikupin ääressä huoliaan.Mä juoksen.

Kun oikein väsyttää ja on huono päivä,ei ole mitään parempaa ”terapiamuotoa”kuin lenkki.Silloin en halua edes musiikkia kuulokkeisiin.Haluan vain pistää jalkaa toisen eteen,pää tyhjänä ja tuntea kuinka jokainen askel sorapolulla vie ahdistusta ja stressiä pienemmäksi.Haluan ajatella vain seuraavaa askelta ja hengittää syvään.Tuntea rasituksen lihaksissa ja hien ihollani.Haluan kiivetä kukkulalle ja hengittää syvään.

Hyvän ”pääntyhjennyslenkin”jälkeen on aina kevyempi hengittää ja jaksaa taas omaa arkeaan.

Mulla on pari sellaista lenkkiä,jotka yritän juosta aina,on tilanne mikä hyvänsä.Haluan juosta perjantaisin,koska se nollaa mukavasti menneen viikon huolet ja murheet.Tänäkin perjantaina nostatin sykettä porrastreenissä Malminkartanonhuipulla ja hölkkäsin töistä kotiin..kahdeksan kilometriä aikaa olla itsensä kanssa.Ladata akkuja,tyhjentää päätä.Perjantailenkin jälkeen on aina yhtä helpottavaa aloittaa viikonloppu.Jotenkin levänneenä,vaikka takana onkin työntäyteinen viikko.

Toinen lenkki mikä on jäänyt kesän heimoiluilta on sunnuntain pitkä.Musta on ihanaa juosta sunnuntaisin pitkä,vähintään puolentoista tunnin lenkki.Rento,tasavauhtinen veto.Jättää kivan pehmeän olon ja hyvän fiiliksen,millä painetaan ankea maanantai maanrakoon.

Tänään kävin harvinaisen lenkin,lauantaina.Yleensä lepäilen tän päivän hyvällä fiiliksellä ja nautin karkkipäivästä,mutta mulla oli tänään varsin hyvä syy lähteä lenkille..

Hahaa!Mä sain sykemittarin!Kyllä kannattaa vanheta kun saa näin ihanan lahjan <3 Suuret kiitokset vielä kerran.

Mua oikeesti naurattaa aika paljon se,että oon aivan riemusta soikiona jonkun sykemittarin takia.Mä en ikinä aiemmin oo kokenut tarvitsevani moista,mutta kesän aikana tää outo toive vaan vahveni..ja nyt mullakin on tällainen!Pitihän sitä sitten heti lauantaina päästä testaamaan.Ja onhan tää näppärä!Helppo käyttää ja tosi siistiä,kun pystyy vaan ranteesta seurailemaan sykettä,matkaa ja nopeutta.Ennen kattelin noita hankalasti kännykästä kesken lenkin..ja sykkeen kanssa mentiin tuntemusten mukaan.Ja oon muuten painanu koko kesän liian lujaa..peruskuntolenkit on menny aika kovilla sykkeillä.Mutta joo..tällä kunnolla ja tällä lisävälineellä lähdetään taas eteenpäin,kohti ensi kesän puolikasta.Kummasti taas motivaatio nousi,kun on selkeä tavoite ja syy juosta.Vähän kyllä jännittää jo nyt..en koskaan oo edes toivonut,että jaksaisin juosta noin pitkää matkaa enkä ole vielä koskaan noin pitkään juossut.Kesän pisin lenkki oli muistaakseni 16km. Mutta tästä se lähtee.Päästä se taitaa eniten olla kiinni.Kun uskoo itseensä tarpeeksi,niin kyllä se siitä.

Ah,juoksujuoksujuoksu <3 Mitä sä oot mulle tehnyt?