Upea syksy!

Ajattelin vielä hetkeksi palata viikonloppuun.Olin pe-la välisen yön töissä.Pitkästä aikaa vanha työkin tuntui mukavalta.Oli hauskat työkaverit niin siinähän se yö vilahti,vahingossa ihan mukavasti.Lauantaina nukuin pari tuntia ja sitten suuntasimmekin SnadiStadiin Puutalobabyn lukijatapaamiseen.Vähän vielä autossa mietitytti,että onko moinen lainkaan fiksua tällä yövuoron jälkeisellä väsymyksellä,mutta kyllä kannatti.Lapsilla oli hauskaa ja kyllä sai taas mummolan väkikin kuulla moneen kertaan kuinka pojat pääsivät näkemään muumit 🙂 Eikä ranneketta saanut ottaa pois kuin vasta tänään.Eli ilmeisesti oli hauskaa.

SnadiStadista suuntasimme kohti Tamperetta.Viikonloppu vierähti sukuloidessa ja jutustellessa.Tampereelle on aina mukava mennä.Siellä on tullut vietettyä niin paljon aikaa,että välillä tuntuu kuin olisi matkalla kotiin,kun on Tampereen moottoritiellä.Tiedä vaikka se kaupunki vielä joskus koti olisikin.

Sunnuntai oli ihana.Kävimme rakkaan isoäitini luona ja kävelyllä Näsilinnan ympäristössä.Syksyisen suomen luonto näytti kyllä parhaita puoliaan..

Ihania värejä,kaunis auringonpaiste.Mieltä piristävää tällainen ulkoilu.

Ulkoilun jälkeen maistuivat Isoäidin tekemät lätyt,kukaan muu ei tee niin hyviä.Haha,kyllä muuten nauratti meidän nuorimmaisen lausahdus kun haimme isoäidin kyytiin..Takapenkiltä kuului vain että ”Voi että,miksi me ei mennä Isoäidille kun sillä on niiiiin kaunis koti”..pääsihän poika isoäidille kyläänkin,sitten ulkoilun jälkeen..kyllä se taas ihastelikin isoäidin aarteita.Samainen muksu myös kysyi isoäidiltä että ”Isoäiti,ootko sää koulussa vai töissä?”..Hihhih,isoäidillä oli hyvä ilme kun hän vastasi että on jo koulunsa käynyt.Kaikkea nuo pienet lapset pohtivatkin.. 

Ja kuinka ihanaa onkaan katsoa omaa isoäitiään ja lapsiaan yhdessä.Oma isoäitini on ollut minulle aina todella rakas ja läheinen ja on jotenkin ihanaa nähdä,että ”isotädistä”on tullut myös omille lapsilleni tärkeä henkilö.. :)