Kuka näitä paitoja oikein ostaa?
Kun olin lusinut useamman keikan backstagella aina enemmän tai vähemmän Bändin tiellä, minulla välähti. Tarjouduin hoitamaan yhtyeen merchandise-myyntiä, eli tuttavallisemmin merkkutiskiä.
Kaikki hevibändit myyvät t-paitoja ja muuta tilpehööriä faneille keikkojen yhteydessä. Myynnit tuovat Basistin mukaan leijonanosan bändin tienesteistä.
Luulin homman tarkoittavan parin t-paidan myymistä, joten kun ensi kertaa aloin kaivella kuudesta suuresta pahvilaatikosta tuotteita esille, leuka vähän loksahti. Bändin logolla varustettua vaatekerrastoa löytyy narustringeistä huppareihin. Kuka näitä ostaa?
Bändipaitoja on vähän vaikea ymmärtää. Minun olisi todella vaikeaa maksaa 30 euroa oletettavasti huonolaatuisesta t-paidasta, jonka rintamuksessa on moottoripyörällä ajava luuranko tai puolialaston naissoturi, jonka ruumiin ulokkeisiin ei pystyisi tosielämässä hurjimmillakaan silikonioperaatioilla.
Olen katsellut vähän irvistellen eri festareiden t-paitoja, joita Basisti käyttää tyytyväisenä saatuaan niitä keikkojen yhteydessä. Yhdessä paidassa on mielipuolisen näköinen vuohenkallo. Basisti perustelee paitojen käyttämistä tunnearvolla ja festarimuistoilla.
Ymmärrän. Fanipaitoja ostetaan tunneperäisesti. Kun keikka tekee vaikutuksen, innostunut kuulija suuntaa merkkutiskille hakemaan bändipaidan. Seuraavalle keikalle tullaan fanipaita päällä, mikä osoittaa, ettei paikalla olla rokkipoliiseina. Jos en ihan kieroon ole katsonut, Bändin paitaa kantavilla faneilla on vähän suorempi ryhti ja himppusen itsetietoisempi olemus, kuin niillä, joilla paitaa ei ole. Kaikkein ylpeimmät fanit tapasin eräällä heviristeilyllä. Miehet olivat teettäneet tapahtumaa varten omat vaaleanpunaiset fanipaidat, jossa Bändiä ylistettiin erään ”Keep calm and” -pohjan mukaisesti. Maksoi kuulemma satasen per pää, mutta oli sen arvoista. Tulihan paidat kuitenkin ikuistettua yhteiskuviin Bändin kanssa.
Kun jotain fanitetaan ja se halutaan näyttää, t-paidan hinnalla ei ole mitään väliä. Paitoja ei soviteta erikseen, niiden ei tarvitse imarrella vartaloa tai sopia silmienväriin. Ostoksia tekevät fanit pyytävät poikkeuksetta vaatteesta aina yhden koon isompaa kuin mihin mahtuisivat.
En ihan heti keksi vastaavaa pukeutumismotiivia omasta vaatekaapistani. Vaikka bändipaidan ostaminen näyttää tapahtuvan nopeammin kuin mikään heräteostos Stockan alerekiltä, aika harva hautaa paitaa kaapin perälle, vaan käyttää sitä uskollisesti tulevilla keikoilla. Mutta opin myös yhdeltä Bändin kaikki kotimaan keikat kiertävältä tosifanilta, että kaikkein tärkeimpiä paitoja ei kuulu käyttää. Ne ripustetaan seinälle. Ja siksi samalta bändilta voi ostaa 10 eri paitaa, kaikki eri koossa.
P.S. Merkkutiskillä on tullut törmättyä aikamoisiin tapauksiin. Niistä lisää pian!