Tag: Keikat

Astun ulos metrotunnelista perjantai-iltaa hulisevassa Camdenissa. Eteen levähtää mahtava näky: värejä, valoja, juhlivia ihmisiä. Musiikki soi, kaljaa virtaa kaduilla ja ihmisten kauluksilla. Kello on puoli yhdeksän, mutta hoipertelevia askelia näkyy minne päänsä kääntää. Kadunkulmassa jono miehiä odottaa vuoroaan tiettyyn kusipaikkaan. Se sattuu sijaitsemaan kuuluisan rock-klubin takaoven vieressä.   Bändin keikka on alkamassa. Klubi on ääriään […]

Lattia on tahmea, kaikkialla haisee tunkkaiselle.  Tutut pahvilaatikot leviävät käsiin kun Bändi kantaa niitä tiskille. Sisältä paljastuvissa paidoissa on uudet kuvat. Teidän jo valmiiksi, että L-koko loppuu taas ensimmäisenä ja XS-kokoiset painuvat laatikoissa toistuvasti ikiruttuun, joka ei aukea kunnolla enää ikinä.  Kitkerää kahvia tulee juotua paljon enemmän kuin pitäisi tai edes tekisi mieli. On koko ajan […]

Kun keikkapaikan ovet avataan, ensimmäisenä sisään ryntäävät innokkaimmat fanit, jotka haluavat varmistaa paikkansa eturivissä. He ovat päivystäneet kadulla klubin edessä aamusta asti ja kuikuilleet vilahduksia Bändin jäsenistä, rohkeimmat ovat jopa uskaltautuneet keikkabussin luo pyytämään yhteiskuvia ja nimikirjoituksia. Klubilla kuikuilu kiihtyy: nyt Bändi on jo tosi lähellä. Niin muuten onkin. Itse asiassa ihan siinä heidän silmiensä edessä, […]

”Miten kauan uskot Basistin jatkavan bänditouhuja?”   Äiti kysäisi asiaa taannoin. Vastasin suoralta kädeltä, että varmasti ainakin kymmenen vuotta, tai miten pitkään keikat ja levyt kiinnostavat yleisöä. Jälkikäteen tajusin, ettei minulla ole itse asiassa aavistustakaan hevibändien elinkaarista.  Kysyin asiaa Basistilta. ”Menestyvät bändit eivät oikeastaan koskaan lopeta. Jäsenet saattavat vaihtua, keikkatahti hiljentyä ja biisit huonontua, mutta […]

Basistin Bändin suosio perustuu suuresti mainioihin keikkoihin. Vaikka olen nähnyt niitä jo aika monta kymmentä, jaksan aina iloita ja ihmetellä sitä, miten hyvin Bändi hoitaa hommansa. Siitä, kun ensimmäinen soittaja astuu lavalle aina viimeisiin kumarruksiin ja kapuloiden ja plektrojen heittelyyn asti homma rullaa kuin höyryjyrä, järkkymättömän viihdyttävästi.  (Myönnän, näkökulmani on puolueellinen. Mutta jos yleisössä riehuu 5000 haltioitunutta […]

Vielä viisi vuotta sitten keskellä kesää Helsingin keskustassa törmäsi valtavaan zombi- ja vampyyriarmeijaan. Kerran tulin junalla kaupunkiin ja luulin astuneeni surrealistiseen painajaiseen, kun kirkkaassa päivänpaisteessa näin ympärilläni vain mustaa nahkaa, valkoisia kasvoja, niittejä ja korsetteja. Nämä pimeyden valtakunnan asukit joivat kaljaa ja kulkivat kohti melodiatonta aggressiivista jumputusta, joka kaikui kilometrien päähän. Minusta joukko oli selvästi […]