Onnenkyyneleitä Riiassa

 

Vihdoin koitti kauan odotettu aamu! Matka kohti Riikaa alkoi. Suunnitelmia ei juuri ollut muuta kuin että oopperaan ja kylpylään oli päästävä. Rento loma siis tiedossa. Emme kuitenkaan osanneet arvata vielä silloin loman olevan täynnä yllätyksiä ja siitä tulisi yksi parhaista. En tiennyt että tulisin viemä itkemään. Onnesta.

Heti aamulla iski paniikki. Ystäväni katsoi kelloa hieman väärin joten jalat alle ja kovaa mentiin. Eikä ole ensimmäinen kerta kun juostaan sydän kurkussa. Aikalailla minuutilleen ehdittiin laivaan. Saatiin kunnon naurut kun muisteltiin ensimmäistä yhteistä lomaamme kohti Turkin Marmarista. Silloin myös juostiin pää kolmantena jalkana vaikka olimme kentällä neljä tuntia liian ajoissa..

Laivalla Tallinnaan meni kaksi tuntia. Istuttiin ja nautittiin ja tasattiin hengitystä. Onneksi lähtöselvityksen voi tehdä kännykällä ennakkoon joten säästimme siinä aikaa. Laiva oli vain 8€/hlö eessun taas. Kannattaa olla Tallinkin Club One asiakas niin säästää ja paljon.

Olimme todella nälkäisiä sillä juokseminen taisi kuluttaa paljon kaloreita joten käytiin aamupala buffetissa jonka saa noin parilla kymmenellä eurolla. Mikäs siinä nautiskellessa. Iloinen yllätys oli se että ruokaa löytyi myös vegaaneille. Itse noudatan kotisuomessa kyseistä ruokavaliota mutta reissun päällä olen avoin kaikelle uudelle en siis ole jyrkkä enkä tuomitse siitä itseäni.

Tallinnan päässä meillä oli kolme tuntia aikaa bussin lähtöön joten kävimme tutussa Ufo bubissa joka oli matkan varrella. Paikka on pieni mutta viihtyisä. Vuosien aikana sinne on löytänyt muutkin suomalaiset. Lounaan ja oluen saa viidellä eurolla. Otimme kuitenkin vain isot oluet koska masu oli täynnä puffan takia .. 

En ollut hetkeen kävellyt bussiasemalle (bussijaam) joten tietenkin eksyimme matkalla. Olimme varmasti hauska näky kun ”kaksi suomalaista kälättävää akkaa” nauraa ja pyörii ympyrää. Päätimme ottaa taksin ja jouduimme toteamaan että ilman sitä olisimme myöhästyneet bussista.

Bussimatkan taittaa Riikaan noin neljässä ja puolessa tunnissa. Luxbuss on erittäin laadukas tapa matkustaa. Jokaisella on omat näytöt joista voi katsoa elokuvia, kuunnella musiikkia, tarjolla on teetä sekä kahvia tms. Kuulokkeet saa kuskilta joko eurolla tai ilmaiseksi. Bussiliput ostimme ennakkoon joten ne olivat vain 5€/hlö/suunta. Maata pitkin Riikaan on siis todella paljon edullisempi matkustaa kuin lentäen ja se on kokemuksen arvoinen.

Koko bussimatkan vain nauroimme, katselimme maisemia ja nautimme eväitä. Meillä oli pika pysähdys Pärnussa (joka on kesällä myös ihana paikka suurine rantoineen).

Tallinna Pärnu välillä voi vaikka bongailla haikaran pesiä, ihailla erilaisia taloja jne. Aurinko paistoi koko matkan ja saimme nauttia lämmöstä. Kun silmät sulki pystyi saamaan fiiliksen että olisi jossain lämpimässä maassa. Rakastan sitä fiilistä kun aurinko lämmittää kasvoja!

Perille päästyämme oli aurinko jo laskenut ja ilma muuttunut suht viileäksi. Oli aika suunnistaa hostelliimme. Buukkasimme asuntomme Bookingin kautta. Kyseisen palvelun kautta olen varannut noin 16 majoituspaikkaa ja todennut sen tutuksi ja turvalliseksi. Usein peruutus on ilmaista ja maksaminen onnistuu paikan päällä.

Meillä oli vanhassakaupungissa pieni viihtyisä yksiö ja avaimet tuotiin talon eteen. Omistaja oli oikein mukava ja ystävällinen nainen. Olimme todella väsyneitä sillä oli jo myöhäinen ilta joten päätimme että etsimme jonkun kivan pienen ravintolan, käymme syömässä ja painumme pehkuihin mutta miten kävikään ..

Kävelimme portaat alas kadulle ja ystäväni puhui puhelimessa hetken. Itse vilkuilin ympärillemme ja kurkkasin lähimmästä ikkunasta mukavan oloiseen bubiin. Paikka oli niin tunnelmallisen houkutteleva että päädyimme sinne. Ja sinne sitten kirjaimellisesti jäimmekin.

Rakennus oli vanha kuten myös sisustus, tunnelma ihana ja kynttilöitä oli aseteltu sinne tänne. Ruokalistan nähtyämme yllätyimme kuinka edullista siellä oli.

Päätimme ottaa oluet ja ”napostelu lautasen”. Oluet olivat suuret ja muutaman hassun euron. Lautanen noin 10€. Hetken päästä jo tilasimme pullon valkoviiniä (15€) ja viinin ystävänä voin kertoa että se oli TODELLA hyvää.

Pähkinöitä, sieniä, juustoja, mansikoita, vohvelia, oliiveja, ilmakuivattua lihaa sun muuta.

Tovin istuimme ja nautimme ”hiljaisesta harmoniasta”. Hetken kuluttua kuitenkin alkoi kova puheensorina jota voisi kutsua sanalla ”älämölö”. Kuulosti samalta kuin Helsingin urheilubaarit ja kyllä katon rajassa oli iso näyttö josta tuli koripalloa. Hassua sillä ravintola/bubi oli niin tunnelmallinen ja kauniisti sisustettu ettemme aiemmin huomanneet edes sen olemassaoloa.

Kova meteli osoittautuikin 10 saksalaisen seurueeksi jotka olivat tulleet lyhyelle lomalle kuten mekin. Myöhemmin selvisi että he olivat kaikki lapsuudenystäviä ja he asuivat ympäri maailman (yksi australiassa, toinen Saksassa tms) ja he tapasivat kerran vuodessa aina siellä täällä. Idea oli aivan ihana ja vierestä kun seurattiin heidän ”jälleennäkemisiä” tuli hyvälle tuulelle.

Koko porukka oli todella leppoisaa ja kohteliasta sakkia joten jatkoimme iltaa heidän kanssaan. Pakko sanoa että vatsalihakset olivat todella koetuksella sillä nauroimme hulluna. Vitsejä vitsin perään! Siinä menikin aamun pikkutunneille. Ei siis ihan niinkuin ensin suunnittelimme.

Aamulla itse kärsin hiukan valkoviinin tuomasta päänsärystä mutta litra vettä ja alakerran bubiin aamupalalle. Listalla oli vaikka mitä ja per annos maksoi max 5€. Siinä nautimme ruuat ja kahvit ja suunnittelimme päivää. Illalla oopperaan ja ennen sitä kiertämään vanhaakaupunkia. Noh, saksalaiset saapuivat myös aamupalalle ja siinä nautimme muutaman oluen kunnes pöytään saapui jo shotteja. Se siitä kierroksesta vanhassakaupungissa..

Itse ”biletän” suht harvoin joten jouduin hiukan kokeilemaan ”otsallani pöytää” ja tästä syntyi vitsi ”Suomalsinen ja Saksalainen meni baariin, kumpi voitti”. 

Vitsit lensivät ja kaikki nauroivat. Totesimme ettemme olleet nauraneet varmaan koskaan yhtä paljon. Ei stressiä tai kiirettä mihinkään. Me vain olimme ja nautimme. Vaikka emme käyneet edes Jürmalaa vesipuistossa (jota odotimme innolla) tai kiertämässä vanhaakaupunkia sun muuta niin koimme ehkä henkisesti enemmän. Ystäväni myös sanoi minulle yhtenä iltana ettei ole nähnyt minua yhtä säteilevänä.

Ihanat ihmiset, ilmapiiri ja nauru – ne tekevät lomasta parhaan. Ei juoksu paikasta a paikkaan b ja kiire ja suorittaminen.

Nälkä yllätti reissaajan joten tilasimme ruokaa. Listalta löytyi herkullisia pastoja mutta itse päädyin vege hamppariin joka oli herkullisin mitä olin ikinä syönyt! Hintaa oli alle kympin.

Ravintola/bubi on nimeltään Colonel ja ehdottomasti suosittelen kyseistä paikkaa. Rakastan livemusiikkia ja tätäkin sieltä löytyi. Eräs kolmen miehen bändi nappasi yleisön niin hyvin mukaan  ettei enään tiennyt kuka soitti mitäkin koska kaikki saivat osallistua. Ihmiset tanssivat ja nauroivat kaikki yhdessä ja kuulin yhden miehen sanoneen ”tämä hetki on se mikä on täynnä taikaa ja se joka tullaan muistamaan aina” ja kyllä sitä se juuri oli.

Ravintolan naapurissa oli kioski ”narvesen” joita on pitkin kaupunkia. Vähän kuin ärrä meillä. Tiesin että sieltä saa parilla eurolla vastapuristettua appelsiinimehua joten kipitimme muutaman kerran myös sinne. Ooppera jäi meiltä väliin koska tapamme mukaan emme osaa katsoa kelloa ja myöhästyimme.

Jatkoimme iltaa taasen samassa paikassa ja nälän yllättäessä tilasimme aina jotain naposteltavaa. Colonel löytyy Riian vapauden merkin vierestä (kuvassa oikealla alhaalla). 

Toinenkin ilta siis kului istuen ja nauraen. Henkilökunnalla oli myös varsin hauskaa. Ainut mitä ihmettelin niin nuorin tarjoilija oli vasta 16-vuotias. Tytöt olivat todella reippaita ja asiallisia mutta silti välillä hiukan tanssahtelivat ja nauroivat paljon. Tunnelma oli Colonelissa joka päivä aivan mahtava. Aamusta iltaan.

Tiivistettynä emme siis koko reissun aikana päässeet alakertaa pidemmälle.

Kirjasimme itsemme hostellista suht ajoissa ulos jotta ehdimme käydä hieman kävelemässä vanhassakaupungissa ja syömässä. Pieni vilaus sinne tänne ja nauttimaan viimeisistä tunneista. Itse olen vuosi sitten kiertänyt kaupungin läpi ja silti tämä loma oli sata kertaa antoisampi. En kokenut että olisin jäänyt mistään paitsi vaan päinvastoin. Sain reissulta enemmän kuin uskalsin odottaa.

Bussimatka Tallinnaan kului auringosta nauttien ja nukkuen. Pärnussa pysähdyimme taasen ja kevät on selvästi tuloillaan. Tallinnan päässä sää oli kuin Suomessa mutta kyllä se lämmin ilma ja aurinko kohta meillekin saapuu. Siihen asti jaksaa energialla ja hymyllä jonka reissusta saimme.

Tallinnassa oli luppoaikaa muutama tunti mutta otimme suosiolla taksin. Olimme väsyneet nauramisesta ja matkanteosta emmekä halunneet enää eksyä joten sataman tuntumaan syömään ja laivaan. 

Sinne jäi 4 päivää joita en osaa sanoin kuvailla. Ehkä yksi hetki tiivistää kaiken; yhtenä iltana kuunneltiin hyvää musiikkia ja naurettiin. Kesken kaiken purskahdin itkuun. Koska olo oli niin kevyt ja muistot, ne on niitä jotka säilyvät ja niitä voimme elää aina yhä uudelleen. Uusissa paikoissa, uusien ihmisten kanssa.

Onnenkyyneleet ovat harvinaisia mutta he jotka ovat niitä vuodattaneet tietävät kyseisen fiiliksen. Parasta maailmassa.

Nauru – se on samaa kaikilla maailman eri kielillä ja se tarttuu ja puhdistaa. Tuo hyvää oloa koko kropalle.

”And though time goes by

I will always be

In a club with you

In nineteen seventy three

Singing, here we go again”

-James Blunt 1973

<3:llä Jenna Annika