Levottomuuden virus
LEVOTTOMUUDEN VIRUS
”Kun levottomuuden virus alkaa saada valtoihinsa kulkunaisen ja tie, joka johtaa pois täältä, näyttää leveältä, suoralta ja suloiselta, on uhrin ennen kaikkea löydettävä itselleen sopiva ja riittävä lähtemisen syy. Harjaantuneelle kulkurille tämä ei olekaan vaikeaa. Hänellä on pysyvä perusteluiden puutarha, josta sopii poimia.” Janne Taalas 1988 Reilaajan kirja Kaksi tärkeää löytöä! Löysin kirpparilta 29 vuotta vanhan reilaajan kirjan, eli vuoden nuorempi kuin minä. Ajatukset kuulostavat kovin samoilta. Levoton olo iskee jos ei pääse reissaamaan. Parasta seuraa tähän on yhtä levoton sielu tuleva meribiologi valaiden tutkija Jane Annika. Monia reissuja yhdessä tehty ja monia tulossa. Silti silmät ovat kuin ummikolla. Rohkeus ja palava halu nähdä maailmaa ajavat kohti uusia seikkailuja. Perehtyminen tulevaan kohteeseen on puoli reissua ja sairaan kivaa! Jotkut viisaat jopa väittävät että ihminen nauttii enemmän matkan suunnittelusta kuin itse matkasta. Oli niin tai näin tilasin lomailijan oppaan seuraavasta kohteesta MONTENEGROSTA. Fiilistellään mihin kaikkialle halutaan mennä, miten niihin pääsee ja millä. Vanha kunnon paperikartta siis kainaloon, lentoliput taskuun ja hellehattu päähän! Kerromme matkan suunnittelusta, paikoista mihin on pakko päästä ja fiiliksistä.Itse h hetkeen on enään 7vk 4pv ! On jotenkin hassua että moni odottaa lomaa monta kuukautta ja humps viikko on ohi. Sitten aletaan miettiä uutta ja sama rumba. Rakastan ruokkia matkakuumetta! Se levoton olo kun on pakko saada varattua lennot ja päästä uusiin maisemiin. Mikä parempaa kuin lukea matkalehtiä, kirjoja, blogeja tms juuri tähän nälkään bongasin kirpparilta (lanttila Vantaa) Mondo lehtiä euron kipale. Siitä alkaa kuvien ja tekstien ahmiminen. Kuppi hyvää teetä ja perse sohvaan. Mikä sen parempaa viettää vapaapäivä!
Matkakuumetta nostattamaan. Luin juuri jostain siitä mikä saa ihmisen onnelliseksi. Ja yhdyn samaan. Ei ne lukuiset tavarat ja hankinnat (uusi auto, meikkejä, vaatteita tms) vaan kokemus. Kokemus/muistot ja varsinkin ystävän tai rakkaan kanssa jaettu fiilis, se kulkee vierellä muistoina. Se tuo onnea ja hymyn huulille. Ihminen on eläin joka kaipaa virikkeitä, uusia kokemuksia jne muuten siitä tulee levoton. Näin kotisohvalla teekuppi kädessä raapaistiin hiukan pintaa mitä tuleman pitää, myöhemmin mennään ajassa taaksepäin ja kurkataan myös aiempia reissuja mitä ollaan tehty ja mitä kommelluksia on käynyt. Mitä ollaan opittu ja mitä ollaan vielä oppimatta. Suupielet kaartuu hymyyn kun muistelee niitä hetkiä 🙂 Yksi asia mitä on tullut pohdittua niin itse valmiit matkapaketit, ohjatut retket tms ovat ehkä joillekin se paras mahdollinen valinta mutta uskallan väittää että omatoimimatkat ja fiiliksen mukaan liikkuminen on sitä parasta, se on seikkailu mitä tallataan parhaan ystävän kanssa. Ruhjeilta ja stressiltä ei voi välttymä mutta se on puoli reissua ja kuuluu asiaan. Nauttikaa pyhistä, unelmoikaa suuria ja tallustakaa niitä kohti. <3:llä Jenna Annika