Talvinen Riika ja ripaus Tallinnaa

Viime vuoden maaliskuussa pidin viikon talvilomaa ja vietin osan siitä Latviassa. Riika on kaunis kaupunki mutta koko viikkoa ei kyseisessä kaupungissa kannata palloilla sillä aika voi käydä pitkäksi. Kaks/kolme yötä riittää hyvin.

Tulin siihen tulokseen että Riika on kesäkaupunki (niin kuin Pariisikin, Pariisista teen postauksen kun ehdin.)

Rakastan matkan suunnittelua! Ahmin netistä tietoa ja vinkkejä, luen blogeja ja ostan aina myös oppaan. Tälläkin kertaa tarttui Riika opas mukaan ja se osoittautui tarpeelliseksi (todella hyvät kartat.) Moni tuttu myös kehui Riikaa joten pitihän minunkin kokeilla!

Tällä reissulla en kaikkea ehtinyt nähdä mitä olisin halunnut (matkaseuralaiseni ei ollut paras mahdollinen). Joten varasin nyt tulevalle maaliskuulle uuden reissun!

Lensimme Riikaan pienellä koneella (pelotti ihan hulluna). Tuntui hassulta olla koneessa vain hetki. Ilmaan kun päästiin niin melkein heti tultiin alaspäin. Kentältä löytyi helposti paikallisbussi keskustaan (muutaman euron lippu.)

Riiassa on paljon nähtävää ja suosittelen tutustumaan kaupunkiin jalan. Meille osui aika kurjat ilmat mutta emme antaneet sen haitata. Yksi mielenkiintoinen nähtävyys oli rakastavaisten silta. (Olen itse haaveilia ja rakastan lällypokkareita!) Kaiteessa roikkui satoja lukkoja ikuisen rakkauden merkkinä. Toki osa lukoista oli sotkettu ja kirjailtu uudestaan. Ei se sitten tainnutkaan olla ikuista rakkautta. Itse mietin että olisi myös romanttista jättää lukko kaiteeseen mutta tiesin ettei itsellä ollut sitä ”ikuista rakkautta” joten päätin vain huokailla ja ihastella.

Puiston kukkulalle kun kiipeää (noin 15m) näkee yhden tärkeän monumentin, Vapauden muistomerkin. Se kunnioittaa Latvian vapaussodan kaatuneita. Puiston jälkeen poikettiin kioskille hakemaan itsepuristettua appelsiinimehua! (Tätä kaipaisin  Suomeen, olen kova mehujen tekijä.)

Päivä tutkittiin Riian vanhaa kaupunkia ja totesin sen olevan hyvin samankaltainen kuin muissakin kaupungeissa. Mutta rakastan vanhoja rakennuksia ja niiden tarinoita! Yksi ihana asia kaupungissa on. Kukkia myydään vuorokauden ympäri aivan joka paikassa! On isoja ja pieniä kojuja siellä täällä ja kukat ovat myös tuoreita. Todella lahjakkaita katusoittajia näkyi myös pitkin vanhaa kaupunkia.

Toisena aamuna päätettiin lähteä vilkaisemaan Jürmalaa. Junalla ei kauaa nokka tuhise kun perille porhaltaa. Vaikkakin junat ovat hieman eriluokkaa meillä Suomessa. Rytinään ja paukkeeseen kyllä tottui mutta hiukan hymyilytti. Vauhti ei siis päätä huimaa.

Lippu (muutama hassu euro) ostetaan asemalta ja sitten hypätään junaan. Ilman lippua on mahdoton matkustaa sillä ne kaikki tarkistetaan ja leimataan matkan aikana. Istuin nenä kiinni ikkunassa ja katselin maisemia. En ikinä reissuilla pysty nukkumaan junassa/bussissa sillä tahdon nähdä kaiken! Kalastajia oli paljon! Tosi sitkeää porukkaa sillä vettä satoi ja tuuli oli aika hurja!

Juna matkalle piti tietenkin saada latte pinkillä kannella! Mukava piristys. Sai niitä myös muillakin väreillä. Vinkki Suomen ärrälle. Väriä päivään kiitos!

Maaliskuu ei päästä Jürmalaa oikeuksiinsa. Haluan käydä siellä vielä kesällä ja majoittua hostelliin. (Eivät ole hinnalla pilattuja).

Ranta on suuri (30km)  ja kaunis, kylä on suht pieni mutta sieltä löytyy kauniita edullisia kahviloita, kojuja tms. Nyt maaliskuussa se oli tietenkin vain pieni autio sateinen kylä. Rannan kupeessa oli isoja vanhoja kartanoita. Päivä siellä kierreltiin jalan ja tutkittiin paikkoja.

Meidän hostelli (Alta Hostel) sijaitsi Riian keskustorin kupeessa. Sijainniltaan loistava ja edullinen (8,50€/yö/hlö) mutta muuten se ei kehuja saa. En ollut ikinä nukkunut niin kovassa sängyssä! Enkä ole edes nirso. Kotona olohuonee mattokin on pehmeämpi. Nauratti myös kun hiukan edes liikahti niin sänky natisi kuin vanha ruosteinen hetekka. Seinät olivat myös pahvia ja keittiö uskomattoman epäsiisti. Emme siis paljon ruokaa siellä tehneet vaan söimme ulkona. Ruoka oli hullun edullista. Saatoin jopa kasvattaa masua muutamalla kilolla! (Rakastan hyvää ruokaa!)

Riian keskustori on yksi Euroopan suurimmista toreista ja basaareista. Siellä menikin sitten kokonainen päivä. Vilinää riitti ja siellä oli kaikille jotain. Vaatteista hedelmiin. Ja ne ruuan tuoksut! Kyllä mahaa taas turvotti. Kotiin ostin vain pienen käytännöllisen laukun ja vetolaukun tavaroille, sellaisen mummomallin. Mummot olivat hyvin ”ärhäköitä” torilla. Jos et väistä niin jäät alle. Hyvällä huumorilla siellä kyllä selviää. Ainut miinus oli että ihmiset puhuvat enemmän venäjää kuin englantia. Kielimuuri tuli usein eteen. (Ihan perus kioskilla/marketissa myös.)

Kaupassa ruoka oli suht edullista mutta ei niin edullista kuin oletin. Ilokseni huomasin heillä olevan Rimi ketju niin kuin Tallinnassakin. Kaikkein halvinta Riiassa oli olut mutta tällä reissulla ei nautittu sitä tippaakaan. Bilettää voi Suomessakin. Mietin jo silloin että koska Suomen kaljakeisarit löytävät Riikaan.

Olimme lentäneet Riikaan ja kesken reissun saimme kuulla lentolakon alkaneen joten aloimme miettimään vaihtoehtoja millä pääsemme Suomeen. Onneksi matkabudjetti ei ollut tiukka muuten olisimme ehkä olleet hiukan pulassa. Istuimme pienessä kahvilassa (taas herkku lattea ja paikallisia leivoksia mussuttamassa). Nopeasti meille selvisi että bussilla pääsemme noin neljässä tunnissa Tallinnaan joten ei muuta kuin kirjautumaan hostellista ulos ja bussiasemalle. Bussifirmoja oli muutamia mutta päädyttiin tuttuun ja turvalliseen luxbuss firmaan. Matka Tallinnaan maksoi 16,50€/hlö. Hinnat vaihtelevat ja ovat ennakkoon ostettuna aina halvempia. (Netin kautta halvin minkä löysin tulevaa reissua varten oli 5€). Eli tiskiltä ostettuna maksoimme aika tyyriin hinnan.

Rakastan Lux busseja. Jokaisella on oma näyttö mistä voi katsoa leffoja, kuunnella musiikkia tms. Tämän kerran istuin hiljaa ja tuijotin ikkunasta ulos. Maisemat oli aika huikean nättejä ja tietenkin mutustelin pullaa samalla. (Menkää itse Latviaan kokeilemaan! Niillä on mahtavat pullakaupat!)

Bussi pysähtyi Pärnussa (Pärnusta tulossa myös postaus myöhemmin) ja sen jälkeen etsin katseellani haikaran pesiä. Eräs ystäväni vinkkasi niistä ja kyllä! Niitä oli ja paljon!

Olisin viihtynyt bussissa pidemmänkin matkan mutta pian saavuimmekin Tallinnaan. Tuttu ja turvallinen Tallinna. Kiire ei vielä ollut kotiin koska lomaa oli yhä jäljellä joten otimme hostellin (Hostel House 17,50€/hlö/yö) läheltä bussiasemaa. Tällä kertaa voi kehujakin antaa! Huoneet olivat tilavat ja jokaisella kerroksella oli oma jääkaappi (herkkuja kahmittiin sinne Rimistä). Alakerrassa oli vihrein seinin sisustettu pirtsakka keittiö ja takalla/stereoilla/sohvilla varustettu oleskelutila.

Kirsikkana kakun päällä oli alakerrassa sauna ja uima-allas joita jokainen vieras sai käyttää vuorollaan! Vesi oli jääkylmää mutta kuumasta saunasta kun sinne pulahtaa niin jees! Ihan mahtava lopetus tälle lomalle.

Aamulla käytiin vielä raflassa syömässä ja käveltiin satamaan. Laivalla pääsee näppärästi yli ja vielä jopa halvalla. Plussana tietysti itselle on asua Helsingissä sillä satamaan/lentokentälle on lyhyt matka. Varsinkin kun on niin extempore ihminen. Monesti sitä vaan päättää että nyt on aika lähteä!

Seuraava Riian reissu on 2kk päässä ja tällä kertaa vuokrasin parhaan ystäväni kanssa asunnon. Vanhasta talosta keskeltä vanhaa kaupunkia. Molemmat rakastamme kaikkea vanhaa, museoita, RUOKAA ja hyvää viiniä. Lupaan siis postata hyvät ravintolat ja muuta mielenkiintoista sillä reissulla. (Lupaan myös ottaa kuvia pullakaupoista!)

Ostakaa lippu, pakatkaa laukku, lentäkää.. Haistelkaa uusia tuulia ja nauttikaa! Kokekaa kaikkea uutta. Eläkää. Ja älkää unohtako syödä pullaa!

<3:llä Jenna Annika