Sairaskertomus

Olen ollut pari viikkoa treenaamatta, sillä onnistuin saamaan selkäni sellaiseen jumiin, että se on vaatinut aikamoisen määrän täsmäjumppaa, oikomishoitoa ja fysioterapiaa, että ollaan saatu mm. hengitys kulkemaan ja sympaattinen hermosto takaisin toimintaan. Tänään on ensimmäinen päivä ties kuinka pitkään aikaan (en edes muista, mutta luullakseni noin kahteen kuukauteen) kun mulla ei aamulla ole nielemisvaikeuksia, vielä en ole röyhtäillytkään kertaakaan, haamupissahätä ei vaivaa, ei kuvota, henkeä ei ahdista, kättä ei särje eikä muurahaiset juokse pitkin takareisiä.

Tässä ohessa on siis selvinnyt mm. se, ettei ruokahalun menetys ole täysin normaalia vaan syy kannattaa selvittää ennen kuin on liian myöhäistä. Blogissa lisää asiaa sekä linkki videoon, jonka avulla aion selvitä seuraavat 40 vuotta oireettomana.

Suosittelen teillekin!