Miksi kaipasin lapsuuden kotiin ja juurtumista?

Kun elämässä on kulkenut monia reittejä ja koetellut erilaisia polkuja, on välillä vaikea määritellä, mikä saa sydämen rauhoittumaan. Pitkään tunsin syvän kaipuun lapsuuden kotiani kohtaan. Se ei ole pelkästään fyysinen paikka, vaan tunnelma, joka oli aina läsnä – se hiljainen turvallisuus, jota lapsena ei ehkä arvostanut, mutta joka aikuisena tuntuu kultaakin kalliimmalta.

 

Lapsuuden kotiin palatessa ei ole kyse vain seinistä ja huoneista. Se on kokemus, jossa tuntee juurtuvansa maahan, jossa ei tarvitse yrittää. Olen viettänyt vuosia liikkumalla, etsimällä ja kokeilemalla erilaisia paikkoja ja elämänvaiheita. Mutta aina, jollain tavalla, on ollut tunne, että jossain on vielä paikka, jossa olen enemmän oma itseni.

 

Juurtuminen ei ole vain fyysinen prosessi. Se on syvempi kokemus, jossa hengitän rauhallisesti, ilman painetta. Lapsuuden kotini edustaa minulle sitä paikkaa, jossa pystyn olemaan juuri sellainen kuin olen, ilman rooleja ja odotuksia. Se ei ole vain paikka, vaan tila – tila olla, kasvaa, löytää tasapaino ilman kiirettä.

 

Tämä kaipuu ei ole palaaminen menneeseen, vaan se on uudenlaista hyväksyntää ja ymmärrystä siitä, mikä todella tekee minut onnelliseksi. Se on kaipuuta juurtumiseen ja siihen, että saan vain olla. Ei enää pakoilua, ei jatkuvaa etsimistä. Vain rauha ja yhteys siihen, mistä kaikki on alkanut.

 

Juurtuminen ei ole pakotettu prosessi. Se on kuin syksyn ensimmäinen tuulenvire, joka muistuttaa meitä siitä, että on aika antaa itselleen lupa pysähtyä. Se on hyväksymistä, että on tullut aika asettua ja olla kiitollinen siitä, mikä on jo olemassa. Se on paluuta siihen, mikä tuntuu kodilta – vaikka se olisi vain hetkellisesti pysähtyminen ja tunteen löytäminen.

 

Koti ei ole enää vain paikka, johon palaa. Koti on tila, jossa voi kasvaa, hengittää ja kuunnella itseään. Ja jos se tarkoittaa paluuta lapsuuden kotiin, niin silloin tiedän, että olen löytänyt paikkani, jossa saan olla juuri se, joka olen.

En malta odottaa mihin tämä tie vie kun antaa luvan vaan olla.🫶💭🌱

Rakkaudella, Jonna