Las Salinas de Torrevieja

Alunperin meidän piti tosissaan matkustaa Torreviejaan. (Meidän tuurilla) hotelli oli överibuukattu ensimmäiseksi yöksi ja yhteistuumin päätimme 30 hengen porukkalla vaihtaa hotellia ja samalla kaupunkia. Jälkikäteen jäi ehkä vähän kaivelemaan ettei menty Torreviejaan, mut toisaalta mulle ei ollu mitään väliä kummassa oltiin. Tärkeintä oli olla yhdessä.  

Hotellilta Murciasta ajoi vajaassa tunnissa tälle Las Salinas de Torrevieja suolajärvelle. Suolaa oli isohkoilla kukkuroillaan rannassa ja ilmassa tuoksui, kun olisi ollut rantalomalla paahtavassa helteessä. En aluksi suostunut uskomaan veden olevan punaista, mutta as you can see – sitä se todella oli. Luulin myös järven olevan sellainen ihan pieni lätäkkö, mutta mönkään meni sekin. 

En tiedä miksi, mutta me kaikki seisoimme rannalla hiljaa. Tuijotimme sitä näkyä. En tiedä kokiko ja huomasiko muut sitä, mutta mä huomasin. Otettiin muutaman kuvat rannassa ja läheisessä kaislikossa. Joku muukin selvästi on tykännyt olla siitä rnnassa. Sieltä löytyi muutamia aurinko- ja muovituoleja, tosin todella hapertuneita ja istumakelvottomia –  mutta kuitenkin.