Pieni suuri Salzburg

 

Helteinen Salzburg oli yllätyksellinen. En tainnut etukäteen tietää miten pikkuinen kaupunki on kyseessä, en todellakaan ymmärtää miten kulttuurillisesti merkittävästä kaupungista on kyse. Enkä voinut uskoa silmiäni, kun en nähnyt kymmentä pulua enempää. Vai tiedättekö te monta Euroopan kaupunkia jossa ei olisi puluja ravintoloiden ja isojen torien läheisyydessä?  

 

 

Ensimmäisen päivän iltana oli vähän nuutunut olo. Järjettömän matkapahoinvoinnin ja kahden miltein kuolemaan johtaneen pissahädän takia oli vähän veto veks. Lisäksi ennen Salzburgiin saapumista ajettu Grossglocknerin alppitie oli uskomaton (josta myöhemmin tulossa lisää) – ehkä sen reilun kuuden tunnin autossa istumisen ja kaiken sen uskomattomuuden näkemisen jälkeen oli ihan sallittuakin olla nuutunut. Piipahdettiin siis vain ihan pikaisesti Salzburgin keskustassa ilta-auringossa.

 

 

Kokonainen Salzburgissa vietetty päivä oli kirjaimellisesti kuumia juttuja täynnä. Aamulla juoksin Kapuzinerbergin huipulle ja takaisin. Päivä käveltiin ympäri Salzburgin keskustaa reilusti yli hellelukemissa eikä tuulta näkynyt ollenkaan. Kaiken kruunasi reissun ensimmäinen kunnon ostos, kun mieheni osti minulle pipon. Ei ehkä nyt ihan käyttöön ole heti menossa, muttei varmasti ole jokaisella vastaantulijalla samanlaista (ainakaan Suomessa).

Eikä haittaa yhtään vaikka tuotaisiin tää helle mukanamme Suomeen sitten kun palataan.