Äidit ♡

Meillä ei ole koskaan vietetty äitienpäivää sen ihmeellisemmin. Lapsena ostettiin isän aknssa joku lahja ja tehtiin päiväkodissa/ koulussa kortti. En muista edes vieneeni aamupala äidille sänkyyn. Saatan toki muistaa hyvinkin toisin kuin onkaan. Sen kuitenkin muistan, että mummuilla käytiin. Aamupäivällä isän äidillä ja iltapäivällä äidin äidillä. Tämä äitienpäivä tänään, tuntuu kuitenkin erityisen haikealta, kurkussa on joku outo pala. Ehkä siksi ettei äidin äiti ole enää täällä, mutta myös siksi että oma äiti on vähän kaumpana. 

Äitienpäivän merkitys nousi ihan uudelle ulottuvuudelle kolme vuotta sitten äidin halvaannuttua ja meidän välimme muuttuivat. Olisi tottakai kaikkein tärkeintä että hän olisi vielä terve, mutta koska sille ei kukaan enää voi mitään niin on keskityttävä siihen kaikkeen muuhun sn ympräilä olevaan. Välimme omat paremmat kuin koskaan.

Tänään aion soittaa äidille ja isän äidille. Lähetin suukkoja ja haleja äidin äidille tuon puoleiseen. Sytyttää kynttilän, juoda aamukahvin sängyssä ja syödä pari palaa Fazerin sinistä. Ihan vain koska äidin äiti olisi tehnyt niin. Tänään on kaikkien äitien päivä. 

Onnea  ♡

Kuva on otettu 8/1990, kun äitini vartosi viimeisillään mua.