Grossglocknerin alppitie

https://youtu.be/iKES_7mDU501_1.jpg2_2.jpg3_2.jpg4_2.jpg5_1.jpg6_2.jpghttps://youtu.be/z3YIdnZNrGM7_2.jpg8_2.jpghttps://youtu.be/EpdL7dog-nc9_0.jpg

 

On kyllä valehtelematta yksi tähän astisen lyhyen elämäni hienoimmista reissukokemuksista. Se on vaan jotakin ihan uskomatonta mitä reilun kahden kilometrin korkeudesta voikaan kokea ja nähdä.

Grossglocknerin alppitie sijaitsee jotakuinkin keskellä Itavaltaa, Salzburgista etelään. Sen löytää google mapsista ihan suomeksi, Grossglocknerin alppitie. Se on 48 kilometria pitkä ja 36 neulansilmän sisältämä tie vuoristossa. Tien ajaminen ei todella ole mikään läpihuutojuttu henkeäsalpaavine maisemineen ja upeine puitteineen. Tie on maksullinen ja tietullimaksu on 35,5€ per auto. – mielestäni jokaisen sentin arvoinen. Tie oli todella hyvässä ja turvallisessa kunnossa niin autoilijan, pyöräilijän, moottoripyöräilijän kuin bussin näkökulmasta. Tie on arvioitu yhdeksi Euroopan parhaaksi vuoristoreitiksi.

Tien varsilla on paljon levähdyspaikkoja sekä jonkun verran ruokapaikkoja ja matkamuistopuoteja. Itse pysähdyttiin muutamaan otteeseen niin ylös- kuin alaspäin mentäessä. Lounaalle pysähdyttiin tien korkeimmalla olleeseen ravintolaan.

Ei ole väliä ajaako tien kummin päin, eikä tietä tarvitse ajaa kokonaan läpi. Pelkästään jo sen huipulla käyminen on hieno kokemus. Lämpötilaero on Grossglocknerin tien päihin ja huippuun nähden suuri, 10-15 astetta. Meidän käydessä tien alussa lämpötila oli +21 astetta ja huipulla +6 astetta. – Lämmintä vaatetta siis päälle!!! Itsellänihän oli vähän päällä kuten kuvasta näkyy ja valokuvien ottaminen oli hieman kylmää kyytiä, mutta mitäpä ihminen ei tekisi matkamuistojen ikuistamiseksi. On myös harmillista että vaikka kuinka otti kuvia ja videota niin niiistä ei kuitenkaan saa todellista käsitystä maisemista ja ympäristöstä. Sen saa vain kokemalla sen itse. Alaspäin mennessä kannattaa pitää breikkejä, jos ei itsensä ja valokuvien takia niin ainakin auton, ettei jarrupalat lämpene liikaa.

Tien varrella on uskokaa tai älkää – ihan siellä reilussa kahdessa kilometrissäkin, eläimiä. Itse nähtiin lemhiä, lampaita, korppeja, muita lintuja ja myös yksi murmeli. Matkamuistoksi jäi jääkaappimagneetti ja minulle murmelisukat.

kulttuuri suosittelen matkat