Hi Tues

Hei vaan, miltei kahdentoista tunnin yöunet takana. Mielenkiintoinen koktaili muutamia särkylääkkeitä – sain nukutuksi yön ilman suuria heräilyjä ja särkyjä. Eilinen kuumepäivä huipentui kurkkukipuun ja selkäkipuun, nukkumaan mennessä mittarissa vähän liikaa tänään töihin pääsemiseksi. 

Kotona siis ollaan. Kurkku on kipeä muttei iltaan verrattava, lämpöäkin jo siedettävästi.

Heräsin valottomasta kodista (pimennysverhot, aah!!!), en tiennyt yhtään millainen ilma ulkona odotti. Pitkästä aikaa kaipasin myös miestäni, sitä hänen vierestään arkiaamuna heräämistä. Peilistä katsottuani näytin siltä kuuluisalta rukoukselta, hiuksiin rakastuin taas entistä enemmän. Mietin myös hiusten näyttämistä videolla, jos vaan osaisi ja jaksaisi. Itse videointi on helppo, mutta se editointi – sitä en toistaiseksi hallitse.

Ja jos tästä sairastamisesta jotakin positiivista nyt on pakko keksiä niin eipä tarvi hirveästi miettiä mitä pukee päälle, miltä näyttää ja kuinka paljon käyttää aikaa aamukahvin juomiseen. Tämäkin päivä kuluu tässä sohvalla viltin alla, ihan naturellina – ilman meikkiä, rintaliivejä ja vailla tietoa ajatuksen juoksusta.

Toppi // H&M*