Elämää äidin kuoleman jälkeen

20181223_124652.jpg

Paljon on tapahtunut lyhyessä ajassa ja koko elämä on muuttunut oikeastaan täysin.

Aloitin uuden työn heinäkuun lopulla josta irtisanouduin huonojen työolojen takia lokakuun puolessa välissä. Ajattelin, ”mieluummin työttömänä kuin mielenterveyskuntoutujana” – siitä ei varmasti tarvitse edes keskustella. Samana lokakuisena päivänä teimme asuntokaupat uudesta kodista Tampereella. Tuntui kuin olisi heittänyt valtavan taakan selästään, kun päätti irtisanoutua ja muuttaa Tampereelle. Pääsen vihdoin kotiin! Asuntokauppojen jälkeen kaksi seuraavaa viikonloppua kului remontoidessa. Sitten koitti tähän astisen elämän hirvein ja surullisin, mutta samalla koko edeltäneiden neljän vuoden odotetuin viikko.

Tiistaina 23.10. heräsin ensimmäisen kerran puoli kahdeksalta, mutta muistin ettei mulla oo mihinkään kiire. Suljin silmät ja nukahdin uudelleen. Vajaa tunti myöhemmin heräsin puhelinsoittoon ja sanoihin, ”äitisi on kuollut”. Tästä kaksi päivää myöhemmin muutettiin Tampereelle.

Tänään on kulunut kaksi kuukautta äidin kuolemasta. Voisin kirjoittaa kymmenen senttiä paksun romaanin siitä ajasta, mutten aio kirjoittaa. En, koska se tuntuu väkisin tekemiseltä ja kaikkea muuta kuin hyvältä. On vaan jatkettava eteenpäin, vaikka ajoittain tuntuu ettei millään ole enää mitään merkitystä. Onneksi tiedän, että tämä on vain väliaikaista. Kursori pomppi tätäkin tekstiä kirjoittaessa pitkään, todella kauan – useita päiviä. Ihmisten tapaaminen sekä asioiden tekeminen ja suorittaminen on ollut erilaista. Ensimmäistä kertaa elämässä olen kokenut etten selviä yksin, mutta samalla olen tajunnut ettei kukaan korjaa mua mun puolesta. Mun on tehtävä se yksin, vaikka terapeutti ja muu tukiverkko siinä auttaa ja tukee.

TE-toimiston kanssa taistelusta huolimatta, en kadu yhtään että lähdin taannoin kahdelta edeltäneeltä työnantajaltani. Kaikki on ollut sen arvoista, enkä olisi koskaan päässyt takaisin Tampereelle. Elämässä on tehtävä välillä hankalia päätöksiä, senkin verukkeella ettei rahaa oikeasti tule mistään. Rahalla ei saa merkityksellistä elämää!

Aivan kaiken tämän jälkeen kokeneeni jälkeen merkittävimpänä ja vaikuttavampana asiana elämässä on se, etten aio enää tehdä mitään asioita väkisin tai asioita jotka ei tunnu hyvältä. Puhumattakaan siitä että olisi tarve miellyttää jotakuta. Aion löytää oman tieni niin yksityis- kuin työelämässä, enkä määritä niille mitään aikarajoja.

Huomenna ajattelin käydä sytyttämässä kynttilän äidin haudalle ja matkustaa Parkanoon. En ajattele yhtään että on joulu, ajattelen vain että se on viikonlopun mittainen ajanjakso Parkanossa. Vaikkei materialla ole mitään merkitystä, olen piru vie jokaisen lahjani ansainnut.

Iloa seuraaviin kolmeen päivää, tehkää asioita joita oikeasti haluatte ja joista tulee hyvä mieli. Minusta tulette kuulemaan sitten kuin tuntuu taas hyvältä kirjoittaa.

Kiitos kuin kuuntelit! ^^

Suhteet Oma elämä Rakkaus Mieli

Minun hiilijalanjälki

+gKdhBzOTNqmwF9LPYdm3g_thumb_2d6e.jpg

 

On kuin tulisilla hiilillä kävelisi, mitä tulee meidän jokaisen hiilijalanjälkeen ja kuluttamiseen. Omaksi onnekseni ja epäonnekseni oon toistaiseksi armottomalla säästö- ja älä osta mitään -kaudella, mitkä tuli oikeasti sinänsä hyvään kohtaan kun mietitään kuluttamista. Kerron myöhemmin, miksi olen säästö- ja älä osta mitään -kaudella – se on ihan oma lukunsa!

Tein Sitran -elämäntapatestin JA AHDISTUIN!!! – kuten moni muukin (toivottavasti), luin useita uutisia, kuuntelin yhden keskusteluohjelman tv:stä ja kuusi aihetta käsittelevää podcastiä, juttelin muutamien ihmisten kanssa ja havahduin, mitä minä teen jo nyt luonnon hyväksi ja mitä pitää muuttaa. En halua kenenkään luulevan tämän kirjoituksen olevan leveilyä, saarnausta, tuomistemista, saatika kehuja keräävää tai haukkuja ansaitsevaa. Haluan ainoastaan näyttää esimerkkiä omilla valinnoilla ja teoillani.

ASUMINEN: Asun mieheni kanssa (ensi viikon torstaista eteenpäin) 71m² kerrostalo kolmiossa. Ostimme kerrasta isomman asunnon, koska etsimme todellakin pitkäaikaista kotia. Kotia joka toimii nyt, kymmenen ja 40 vuoden päästä. Koti sallii yhden perheenjäsenen lisää – lapsen tai koiran :D, vaikka ensimmäistä kohtaan haaveita ei ole, toista kohtaan kyllä. Sekin faktuaalinen tosiasia, että koira kuluttaa luontoa vähemmän kuin ihminen – jos nyt mennään tähän, kuka ja mikä on ympäristölle hyväksi ja mikä ei. Mulla on toki ollut kausia jolloin olen halunnut lapsen, mutta ei enää. Yksi suurimmista ja merkittävimmistä syistä on se etten tiedä haluanko lasta tähän maailmaan, koska ilmastonmuutoksen etenemisestä ei ole oikeasti todellisuudessa riittäviä faktoja. /// Meille töpselistä tuleva sähkö on ekosähköä, se on ollut sitä jo useita vuosia. Eikä sähkösopimusta kilpailuttaessa ole ”tavallinen sähkö” päihittänyt ekosähköä hinnalla enää piiiiiiiitkääään aikaan. Muutoinkin sähkönkulutus on huomattavasti keskivertoa pienempää, lamput on energiansäästölamppuja ja valot sytytetään silloin kun näkö sitä vaatii. Valoja ei pidetä päällä turhaan tai sisustuksen vuoksi. Itse nyppään nykyisin myös puhelimen ja tietokoneen laturit irti töpselistä, kun en niitä käytä lataukseen. Naurettavan pieni teko ja säästö, mutta senteistä ne miljoonatkin tulee. /// Ensisijainen lämmitysmuoto on kaukolämpö (jonka valintaan en nyt ihan hirveästi päässyt ja pystynyt vaikuttamaan) ja talvikaudella huonelämpötila on ollut parinkymmenen asteen hujakoilla. /// Käyn päivittäin suihkussa, yleensä kerran mutta joskus kaksi. Aikaa suihkussa kuluu viikossa n. 15-20min. Keväällä vielä lorotin vettä koko suihkussa käynnin ajan, mutta en enää. Käykääpä huviksenne laskemassa oma veden kulutuksenne. Pyykit pestään silloin kun kone tulee täyteen ja juuri koskaan ei pestä normaaliohjelmalla, koska tutkimukset ovat osoittaneet että pikapesu riittää mainiosti. – Tottakai poikkeuksia löytyy. Astianpesukone pyöriin silloin kun se on täynnä, mutta astioiden kuluttamiseen haluan kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

LIIKENNE & MATKAILU: Itselläni ei ole ajokorttia. Mieheni kanssa liikun viikottain hyvin vaihtelevasti autolla 0-500 kilometrin välillä. Keskiarvo on varmaan max. 50 kilometriä viikossa. Perheen viikonloppureissut ollaan tehty autolla sekä joskus junaa käyttäen. Riippuen siitä mistä ollaan lähdetty kumpikin liikkeelle. En sinänsä siis tarvitse autoa, jos kävisi niin että miehelläni ei olisi enää työsuhdeetuna autoa. /// Joukkoliikennettä käytän vähän, koska koti on lyhyen kävely- ja pyörämatkan päässä kaikesta. Ja vaikka olisi kyse pidemmistäkin matkoista, ne voi ihan hyvin tehdä kävellen tai pyörällä. Joukkoliikennettä tulee käytettyä ehkä 1-3 matkan verran kuukaudessa. Asun myös sen takia kävely- ja pyörämatkan päässä kaikesta tärkeästä ja aktiivisessa käytössä olevasta, jotta ei tarvitse käyttää edes joukkoliikennettä. /// Viimeisen vuoden aikana olen lentänyt 28 tuntia lentokoneella. Se on paljon – TIEDÄN!, mutta se olisi voinut olla paljon enemmänkin. Lennän lähes aina suoralla lennolla, aina kun se on mahdollista. Maksan mielelläni siitä, että ei tarvitse vaihtaa. Olen maksanut kahdesti myös lentokompensaatioita! Ollaan tehty viimeisen kahden vuoden aikana roadtrippejä. Sekin on hiilijalanjälkeä vähemmän kuormittava vaihtoehto. /// Viimeisen vuoden aikana ole tehnyt yhden edestakaisen laivamatkan Tallinnaan.

RUOKA: Pyrin syömään vegaanisti ainakin arkena, en osta itseäni varten maito- tai lihatuotteita. Elän yleensä arjen ilman niitä. Olen kuitenkin vieraskorea (vaikka ei tarvitsisi), ja ajattelen että syön sitä mitä on tarjolla ja ettei mua varten tarvitse ostaa kaikkia erilaisia tuotteita, sekin valitettavasti on nimittäin epäekologista (lisää pakkausjätettä, ruokahävikin riski kasvaa yms.). Juustoa, kanaa ja kananmunia käytän jonkun verran viikonloppuisin, kun mieheni on kotona ja hän haluaa sitä ostettavan. Kahvia juon 1-2 kuppia päivässä. Syön ulkona ehkä kerran tai kaksi kuussa. Itselleni ostettavia ruokia heidän hyvin harvoin roskiin, mutta miehelleni ostettuja ruokia joutuu joskus heittämään roskiin.

TAVARAT & HANKINNAT: Olen huono shoppailija, ostan ainostaan silloin kun on tarve. Nyt ennen muuttoa tuli myytyä kirpputorilla kaikki oikeasti turhat tavarat uusille omistajille. Viimeisen neljän vuoden aikana talosta on minun toimesta myyty tavaraa 10 Ikean kassin verran. Kokonaisuudessaan kuluttamisen määrä on vähentynyt hirveästi!. Juuri muuttokamoja pakatessa huomasin että meillä on nyt noin 1/4 vähemmän tavaraa kuin vielä neljä vuotta.

Sain nykyisillä kulutus- ja käyttötottumuksilani Sitran elämäntapatestistä lukeman 4 800 kg CO₂e. Aion ottaa ainakin 1000 kg CO₂pois! Jatkossa aion ainakin…

– napata laturit irti seinästä, kun niitä ei käytetä.

– pudottaa talvikauden huonelämpötilan 19 asteeseen.

– kulkea enemmän junalla, jos mennään johonkin.

– puolittaa lentotunnit

– roadtrippejä tehdessä, on valittava hybridi- tai sähköauto.

– käyttää kotimaassa kaupungissa liikkuessa auton sijasta ennemmin jalkojani ja pyörä, julkisten tai auton sijasta.

– lopetan kokonaan liha- ja maitotuotteiden käytön.

– puolittaa kahvinkulutukseni, aamulla riittää puoli kuppia ja toisen puolikkaan voi juoda sitten iltapäivällä, jos silloinkaan.

Keskimääräinen Sitran elämäntapatestin tehneen hiilijalanjälki on 7300 kg CO₂e. Jos kaikki Suomen ihmiset tekevät saman eli pudottavat hiilijalanjälkeään edes 1000 kg CO₂e vuodessa se tarkoittaa yhteensä asukasluvultaan Tampereen kokoisen kaupungin 3 vuoden ja 3 kuukauden hiilidioksidipäästön verran säästöä. MIETTIKÄÄ!

Puheenaiheet Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus