Päätös lähteä

img_3194.jpg

Jo viime vuoden lopussa mietin irtisanoutumista kuntosalilta, silti jostain syystä vaan jatkoin. Nyt oon samassa tilanteessa – tosin lopputulos on toinen. Salilla treenaaminen ei vaan oo mun juttu. Käyn salilla pääsääntöisesti juoksemassa matolla huonolla säällä, pyöräilemässä ja tekemässä kehonpainotreenejä. Salin kuukausimaksu 29,90€ ei päätä huimaa ja saa käyttää yhtiön saleja ympäri maata, silti en näe järkeväksi pysyä jäsenenä. Toukokuusta syyskuuhun kuntosalilla käyminen on ollut hyvin minimaalista ja tuntuu turhalta maksaa palvelusta jota ei käytä. Enkä mä kyllä tähänkään päivään mennessä ole niille yhtiön muilla saleilla mennyt, ehtinyt ja päässyt.

Viimeiset kaksi ja puoli vuotta oon käynyt salilla, jos ja kun ulkona on ollut liian kylmä ja muutoin mielestäni huono sää. Se mitä se liian kylmä tai muutoin huono sää on, niin se vaihtelee ja on vaihdellut milloin minkäkin syyn takia. Ennen salille liittymistä juoksin kuitenkin säällä kuin säällä – joten pystynen siihen jatkossakin. Sitä paitsi se matolla juokseminen on maailman tylsintä, kun maisema ei vaihdu yhtään. Rakastan ja tykkään pyöräilystä, sekin on hurjan tylsää salilla. Oon ajatellut satsata ensi talvelle ja ostaa viimeistään syksyllä harjoitusvastuksen kotiin. Mikäs siinä parvekkeella pyöräillä vaikka olis miten paljon pakkasta, tuulta tai vesisadetta. Toki se maisema ei vaihdu mutta onhan se nyt huomattavasti eri asia – mä oikeasti tykkään ja oon motivoitunut kotitreenaaja. Ja mitä kehonpainotreeneihin ja virtuaalijumppiin tulee niin osaan tehdä ja suunnitella niitä itsekin. Kun joskus lähitulevaisuudessa on hieman isompi koti ja säilytystilaa enemmän, voin vaikka joka kuukausi laittaa tuon salin kuukausimaksun verran uusiin treenivälineisiin.

Mulla ei ole mitään valittamista salista. Siellä on ollut hyvät ja riittävät puitteet, aukioloajat ovat mitä parhaimmat ja sijainti on täysi kymppi. Henkilökunta on mukavaa ja asiakaspalvelu toimii. Kokeillaan nyt ilman ja ainahan sitä pystyy sitten syksyllä takaisin liittymään.

Hyvinvointi Liikunta

Kesärutiini x8

img_2296.jpg

Kesällä tulee tehtyä asioita joita ei muulloin tee ja asioita joita tekee eri tavalla kuin muulloin. Kesärutiinien kahdeksan ehdotonta must juttu sekalaisessa järjestyksessä ovat:

Aamukahvit ulkona – siitä lähtien kun ollaan asuttu lasitetun parvekkeen sisältävässä asunnossa, oon juonut aamukahvini aina parvekkeella (tietysti poikkeuksia on) kun oon kotona. Toki kesälomalla ollessani pyrin juomaan aamukahvin ulkosalla myös muualla ollessani, oli sitten kattoa pään päällä tai ei.

Paljaat sääret – en tiedä mistä se juontaa juurensa, ehkä joskus vuosia sitten äidin sanoista ”kesällä ei pitkiä lahkeita käytetä”. Silloin vuosia sitten kesällä oli aina vähintään 15 astetta lämmintä, toista on nykyään. Silti yritän edelleen pukeutua asuihin, jossa sääret ovat paljaana. Useimmiten saa kyllä kärsiä kylmyydestä, oliskohan tää kesä poikkeus. Juhannusta ja +5 astetta odotellessa.

Aurinkorasva meikin alla – tulin muutama vuosi sitten järkiini ja aloin käyttämään ihan oikeasti aurinkorasvaa myös kasvoilla. Useisiin kasvomeikkeihin kuuluu (onneksi) nykyään jos SPF15-20 suojakerroin. Mutta oli sitten aikomus olla meikittä tai meikin kanssa, niin aurinkovoidetta on laitettava. Ei kiitos enää kärventynyttä nenää ja poskipäitä, puhumattakaan auringon kuivattamasta kasvojen ihosta.

Pyykkien kuivaus parvekkeella – meillä on ollut aina sen kokoinen asunto ettei pyykkejä pysty kuivattamaan kunnolla kylpyhuoneessa. Joko siitä syystä ettei kylpyhuoneeseen oikeasti mahdu tai pyykit eivät kuivu siellä kunnolla. Pyykkiteline lojuu siis eteisaulassa aina kesää lukuun ottamatta. Kesällä on ihanaa kun pyykit kuivuvat nopeasti partsilla, niihin jää ulkoilmasta se tietty tuoksu eikä eteisaulassa loju vaatteen vaatetta kuivumassa. Elämän pieniä iloja.

Itseruskettava – en todella ole se joka haluaa ja jaksaa maata auringossa ruskettuakseen. Eikä se ole terveellistä. Ihotyyppini on hirmu vaalea, eikä rusketu kunnolla. Tai jos ruskettuu niin hyvin epätasaisesti. Onneksi on olemassa itseruskettavat, jotka on mun mielestä super hyvä juttu. Itseruskettavat on siihen asti ihan ok juttu, kun niitä osataan käyttää luonnollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Itse vedin ensimmäisen kerroksen ihooni toissa päivänä.

Ulkotreenit – treenaan ympäri vuoden yli 50% treeneistäni ulkona. Kesällä prosentit hipovat varmasti 90%. Kesän ulkotreenit eroaa siinä, että teen useasti myös kaikki lihaskuntotreenit myös ulkona joko lenkin ohessa tai jälkeen jossakin kodin lähettyvillä, toisinaan parvekkeella. Kuntosalille tulee mentyä kesällä oikeastaan ainoastaan silloin kun ulkona on alle 10 lämmintä ja sataa vettä. Itse vesisade ei oie koskaan ulkona treenaamisen este.

Päivittäinen rasvausoperaatio – olennaisena osana päivittäisiä rutiinea on vartalon perusteellinen rasvaus varpaista naamaan asti. Vaikka sanotaankin että talvella iho kuivuu herkemmin, niin kyllä se omalla kohdallani on kesällä. Talvella iho kuivuu pinnasta ja kesällä kuivuu ulottuu pintaa syvemmälle. Inhoan sitä rasvaamista ja sen jälkeistä nihkeetä tunnetta, sen verran on pakko kärsiä. En ole vieläkään löytänyt super nopeasti kuivuvaa ja riittävän kosteuttavaa vartalovoidetta. Saa vinkata, jos on ehdottaa jotakin.

Aurinkolasien käyttö – pian viimeisen kymmenen vuotta olen käyttänyt aurinkolaseja aina kun on aurinkoista. Silmäsairauden takia ilman aurinkolaseja aurinkoisella säällä ulkoilu on lähes mahdotonta. Jos en käytä niin se on taattu migreeni muutaman tunnin sisällä.

Mitä kesään kuuluvia rutiineja siellä muilla on?

Kauneus Liikunta Terveys Iho