DIY: Varvunraita hihnat reppuun

img_5771.jpg

 

Teetätin luotto-ompelijalla vähän aikaa sitten neljä tyynynpäällistä, pöytäliinan ja nää repun hihnat. Aikomukseni oli teettää kaikki tuotteet jo ennen kesää, mutten ollut löytänyt repun hihnoiksi kelpuutettamaani kangasta vielä mistään. Olin jo osittain vähän ehkä unohtanut jo repun hihnat ja kaikkien muiden tuotteiden teettämisen, kunnes vähän vahingossa eksyin kangasosastolle ja löysin kankaan.

Käväsin siis lokakuun lopussa Marimekon Ystävämyynneillä Herttoniemen Outlet-myymälässä ja silloin sattui juuri olemaan se kuuluisa, kaikkia kankaat max. 20 €/m. Olin etsinyt sohvatyynyihin sopivaa paksua markiisikangasta jo jonkun aikaa niin Eurokankaasta kuin Marimekolta, mutta tuloksetta. Sit törmäsin tähän Marimekon Varvunraita kankaaseen. Enkä yhtään ajatellut teettäväni tästä kankaasta repun hihnoja. Mutta kun laskin kankaan menekin tyynyliinoihin, huomasin että sitä jää hölmö suikale yli – sit hetken mielijohteesta päätin teettää nää repun hinnat.

 

img_5772.jpgimg_5774.jpgfullsizeoutput_15b7.jpeg

 

TARVIKKEET: 

 – n. 3 x 103 cm kangasta

 – ompelukone, sakset, nuppineuloja ja lankaa

 – 4 kpl sirkkoja ja ”sirkkalitistin”

Otin mitat alkuperäisistä nahkahinoista ja mittasin vyön hakasen läpilenkkien kohdat. Sit mietin että haluanko raidat vaakaan ja pystyyn. Kirjoitin ompelijalle selkeät ohjeet ja jäin odottaan jännityksellä lopputulosta.

Tässä on lopputulos. Reppu näyttää ihan erilaiselta kuin niillä alkuperäisillä nahkahihnoilla. Nahkaiset hihnat kaiken lisäksi valuvat etenkin liukaspintaisten takkien kanssa käytettäessä, mutta kankaiset eivät! Hihnoista tuli leikkisät ja just mun tyyppiset. Tykkään.

Muoti DIY Ostokset Päivän tyyli

Tampere Flow

fullsizeoutput_15ed.jpeg

 

Kertoisiko joku miks aina kaikkien Tampere viikonloppujen jälkeen ärsyttää ja on masentavaa tulla kotiin? Miks sitä tunnetta ei tuu Parkano viikonloppujen? tai ulkomailta tulon yhteydessä?

Viikonloppu pikakelauksella: Perjantai-illan vietin isän kanssa. Lauantaina aamupäivällä kävin hyvällä juoksulenkillä, yritin löytää Dr. Martensin vegaani mainareita ja muutamia joululahjoja sekä näin kaveria lounastreffeillä. Iltapäivällä olin äidin ja siskon kanssa, käytiin IKEAssa täyttämässä kukin omat tarpeemme ja vietettiin pitkästä aikaa aikaa yhdessä. Illan vietin taas isän kanssa.

Sunnuntaina nukuin pitkään (jopa yhdeksään) ja kävin tekemässä Pyynikin portaissa treenin – jälkikäteen ajateltuna ihan liian kovan porrastreenin pahasta olosta päätellen. Treenin jälkeen pakkasin kamat kasaan, näin tosi pikaisesti kaveria (jälleen) lounastreffeillä ja lähdettiin isän ja siskon kanssa mummulle käymään. Sit mieheni tulikin vanhempiensa luota myös mummulle ja lähdettiin pian ajaan kohti Riihimäkeä, poiketen ensin IKEAssa hakemassa ulkovaloihin muuntaja, jonka unohdin lauantaina ostaa. Halit ja pusut Riksussa ja junalla kotiin. Illalla laitoin meidän mini joulukuusen parvekkeelle valojen kera ja jatkoin tuloksetta vegaani maiharien metsästystä nettikaupoista.

Eli ihan perus viikonloppu, mutta miksi se ärsyttävä ja masentava fiilis kotiin päästyä?

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe Syvällistä