Elämän pieniä ja suuria ekotekoja
Kolme vuotta sitten kesällä tein päätöksen alkaa tekemään ekotekoja kiinnittämällä huomiota siihen miten kulutan, mitä nielaisen kurkustani alas ja mitä laitan iholleni. Moni asia on muuttunut valtaisasti vuosien varrella ja on ihan kiva että moni kyselee jo jopa vinkkejä, neuvoja tai apua, miten olla ekologisempi. Mielestäni ekologisemmin eläminen on loppu kädessä jokaisen valinta, eikä kukaan pysty määräänsä enempää vaikuttamaan toisen ihmisen valintoihin, – kuten varmasti tiedämme. Seuraavassa seitsemän ekotekoa, joita olen jo tehnyt ja viisi ekotekoa jotka aion vielä toteuttaa.
Ihan ensimmäinen ekoteko, jonka muistan oli varmasti maitotuotteiden käytön vähentäminen. Tänä päivänä maitoa sisältäviä tuotteita joita vielä käytän ovat voi, juusto ja makeiset. Toki nekin hyvin pienissä määrin. Noudatan jotakuinkin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta vegaanista ruokavaliota. Vielä viime vuonna olin varsin vieraskorea, mutta nykyisin kyllä vaadin että saan sen vegaanisen vaihtoehdon niin kahvimaidon kuin lounaan tai päivällisen muodossa. Kanaa syön ehkä kerran kuukaudessa pieniä määriä, mutta punaista lihaa en ollenkaan. Samoin kalan syönnin olen jättänyt. Suurin huomattava muutos on ollut ehkä ihossa ja vatsan toiminnassa. Finnejä tulee vähemmän, vartalon iho ei ole enää niin kuiva, hiukset kasvaa nopeammin ja mitä tärkeintä, en kärsi enää vatsakivuista saati sitten ummetuksesta.
Olen tehnyt viimeisen vuoden aikana sen, mitä jokaisen ihmisen olisi syytä tehdä, – koko kodin massiivinen Konmaritus! Nyt 13 Ikean kassillista tavaraa vähemmän omistavana on helppo hymyillä ja kaapit kiittävät. Luoja miten sitä ihminen on hamstrannut jos jonkinlaisia kippoa, kappoa, takkeja ja lumppuja mukanaan. Yllättävän pienellä vaatevalikoimalla sitä oikeasti tulee elettyä ja keittiössä pärjää yhdellä fiksulla astiastolla. Tästä suuresta Konmaritus -operaatiosta kirjottelen aivan varmasti ensi kuussa lisää.
Tampereelle ja vasta remontoituun kotiin muuton jälkeen on tullut monta luksusta helpottamaan kodin askareita ja ekologisempaa elämää. Oma digitaalinen vedenkulutusmittari on ollut I S O vedenkulutuksen vähentämiseen motivoiva laite. Kyseisen mittarin lisäominaisuutena on puhelimeen ladattava aplikaatio, josta näkee seuraavan päivän aamuna paljonko vettä kului edellisenä päivänä. Lisäksi aplikaatioon voi lisätä itse veden hinnan, joten pystyy halutessaan laskemaan, mitä suihkussa käynti ja koneellinen pyykinpesua maksaa. Lisäksi veden kulutusta voi seurata viikko ja kuukausitasolla. Oikeastaan se, paljonko veteen kuluu kuukaudessa rahaa ei ole se juttu vaan. Nykyään suihkussa käydessä vesi ei todellakaan valu kokoajan, pyykinpesukoneella pestään ainoastaan täysiä koneellisia ja mikä huvittavinta, sitä yrittää tehdä aika usein vedenkulutuksen minimiennätystä :D.
Täällä uudessa kodissa (voiko sanoa enää edes uudeksi kun ollaan pian kymmenen kuukautta jo täällä asuttu) oli mahdollista tehdä pienikokoinen ”kierrätyspiste” keittiön alakaappiin. Nyt on erikseen sekajäte-, biojäte-, muovi-, pahvi-, paperi-, metalli- ja lasin kierrätysastiat. Harmi vain ettei taloyhtiö ymmärrä kierrättämisen tärkeyttä ja eniten jätettä tuottavat muovi- ja pahvijätteet tarvitsee viedä kaupalle. Kierrättäessä ja kiinnittäessä huomiota siihen, miten roskat lajittelee ja millaisissa pakkauksissa olevia tuotteita ostaa, voi sekajätettä kertyä älyttömän vähän.
En tiedä kuinka monella on tiedossa dödöjen vaikutuksen hikoiluun ja hienhajuun. Vaihdoin dödön reilu vuosi sitten ekodödöön ja reilu kuukausi sitten aloin tekemään dödöni itse. En todellakaan uskonut väitteeseen, että kainolohikoilu useimmiten vähentyy kun vaihtaa ekodödöön. Mutta niin kuitenkin kävi! Kainalohikoilun määrä on vähentynyt olemattomiin, enkä käytä nykyään dödöä todellakaan joka päivä. Ja jos dödö joskus unohtuu laittaa niin no panic.
Pian pari vuotta sitten heitin hyvästit sellutolloille (tamponit) ja purjeveneille (kuukautissiteet) hankittuani kuukupin. Menkkapäivät helpottu samalla hetkellä eikä menkoista johtuvaa roskaamista ole enää sen jälkeen nähty meidän taloudessa. Kuukuppi maksoi itsensä takaisin puolessa vuodessa ja kahdessa vuodessa olen säästänyt arviolta noin 350 sellutolloa ja 100 purjevenettä. Miettikää mikä määrä roskaa on jäänyt syntymättä! Muistaakseni puolen vuoden käytön jälkeen myös menkkakivut helpotti, vaikka kyllä ne edelleen on aika *tilliset, toki ei enää niin pitkä kestoiset. Kuukuppi on myös äärettömän hyvä lahja niin naiselta naiselle, mieheltä naiselle kuin vanhemmalta lapselle. Jos itse kasvattaisin nyt nuorta naista, opettaisin hänet heti kuukupin käyttäjäksi.
Muita mainitsemisen arvoisia ekotekoja on ollut:
– Lähes kaikkien kosmetiikan ja kodin puhdistustuotteiden vaihtaminen vegaanisiin vaihtoehtoihin sekä kosmetiikan määrän vähentäminen puoleen siitä, mitä aikaisemmin on ollut.
– Parvekkeen sisustaminen suurimmaksi osaksi käytetyillä tavaroilla ja pikku rahalla.
– Vanhoja vaatteiden tuunaus ja Marimekon Outlet myymälän kangasjäämälaarista ostetut kangaspalat, joista ompelija on tehnyt kivoja juttuja kotiin.
Seuraavina ekotekoina aion alkaa käyttämää itsetehtyä kodin yleispuhdistus- että pyykinpesuainetta. Aion vaihtaa kestovanulappuihin ja -talousliinoihin. Lisäksi aion kiinnittää entistä enemmän huomiota kierrätyskäyttäytymiseeni ja ostettavien tuotteiden ja tavaroiden materiaaleihin ja pakkausmateriaaleihin.
Mitä ekotekoja sä oot tehnyt ja mitä aiot tehdä seuraavaksi?
