Tag: oma elämä

  – Jatkoin Hyvin eletty -kirjan lukemista – Käytin ensimmäistä kertaa fyysisesti korkeakoulukirjastoa  – Kävin edeltäneisiin kuuteen kuukauteen verrattuna hurjan paljon enemmän juoksemassa – Olin 12 pv töissä, 7 pv koulussa, 1 pv sairaana ja 10 pv vapaalla – Suunnittelin syksyn työ- ja opiskelukuvioita uudelleen – Aloin kiinnittää enemmän huomiota syömiseeni – Ostin Peikonlehden ja […]

  (60min myöhemmin tän julkaisusta alko huimaus ja pahoinvointi, joka teki päivästä kaikkea muuta paitsi kivan!) En tiedä kuinka sanoin kuvailla tunnetta, mitä kevät tänä vuonna merkitsee. En oikeen oo koskaan ymmärtänyt sinänsä sitä ihmisten kevät hypetystä, mutta nyt oon tainnu sisäistää ja oppia mikä sen koko pointti on. (Mennyt) talvi oli ihan hyvä, ihan […]

Lomaviikko on takana. Huomenna paluu arkeen (mikä ei just nyt kuulosta todellakaan kivalta). Lissabonin reissuun ja siihen liittyen on tulossa jotakin pientä, mutta kuten aikaisemmassa postauksessa tiistaina kerroin – mitään suurta siltä reissulta en aio blogiin tuoda enkä muutoinkaan sosiaalisessa mediassa hehkuttaa. Vedin koko viikon täysin nollat taulussa. Nukuin 8 – 11 tuntia yössä, treenasin […]

  Se, kun mies laittaa musiikkia soimaan ja tykkäät jokaisesta biisistä. Täytyy muuten kysyä mikä se lista silloin taannoin oli. Se, kun löydät uuden monikäyttöisen tuotteen (kasvoille, vartalolle ja hiuksille) ja joka on kaiken lisäksi pakattu ekologiseen pakkaukseen. Logona valkosavi, aivan taivaallista tavaraa. Se, kun kuivatarvikekaapin hyllyltä löytyy pala Fazerin sinistä. Maistuu muuten törkeen hyvältä […]

  Siitä on nyt yhdeksän vuotta, kun mulla diagnosoitiin Stargardtin tauti. Ja kun joku ei tiedä niin, se on peittyvästi periytyvä verkkokalvon rappeumasairaus, jossa lapsi on perinyt molemmilta vanhemmiltaan samaa sairautta aiheuttavan geenin, vaikka vanhemmat ovat terveitä. Kokonaisuudessaan mun lyhyen sairausstoorin ja ajatuksia näkövammaisuudesta voitte lukea Hesarin artikkelista: Miltä tuntuu, kun näkö alkaa yhtäkkiä kadota? Hilma […]

  EIlisen aurinko sai Helsingin kaunistumaan. Oli oikeastaan aika hassua nousta sängystä kahdentoista tunnin yöunien jälkeen puoli yhdeksältä ja havahtua, miten valoisaa onkaan. Yhdessä nautittu aamupala, aamu pitkän kaavan mukaan ja kotitreeni vaihto juoksulenkkiin pelkästään aurngon takia, oli hyvä startti päivälle. Tosin hymy hyyty hetkellisesti lämpömittarin näyttäessä miinus viittätoista astetta, mutta silti pakotin itteni ulos […]

  Tämä uosi oli monella tapaa taas erilainen kuin aikaisemmat. Eilinen Vain Elämää Live -konsertti osoitti, että tää on kuitenkin kaikki vain elämää. – 31 päivää ulkomailla – 11 Tampere viikonloppua ja 6 muuta käyntiä – 16 päivää sairaana – 6 leffailtaa teatterissa – 1 elokuun mittainen kuukausi yksin ilman miestä – 2 pitkää uurastettua lauantaita, jonka palkkiona sain opiskelupaikan – 1 […]

  Tuleva vuosi on muutosten aikaa. On annettava itsestään ja mentävä omien mukavuusrajojen ulkopuolelle, jotta voi oppia uutta. Koskaan ei voi osata liikaa, joten ensi vuosi tulee olemaan uuden oppimisen aikaa. Haluan…  – Valokuvata enemmän elämää ja opetella käyttämään kunnollista kameraa. Mulla on ollu järjestelmäkamera jo viisi vuotta, mutten oo opetellut käyttämään sitä. Sain kameran […]

  Vähän on ollut kirjoittamisen vaikeutta havaittavissa, mutta eiköhän se tästä taas. Loppu vuosi on ollut aika rutistamista, mutta niinhän se on aina ollut. Viimeksi kirjoittamani Toinen joulu -postauksen jälkeen joululahjoja tuli vielä aivan tolkuton määrä ja sainpa itselleni tilattua suuren pitkäaikaisen haaveeni, se unelmalaukku josta syyskuussa kerroin ja kirjoitin ja josta tuutte kuuleen parin […]

  Tänä jouluna en ollut mieheni kanssa samassa paikassa ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Joulu oli muutenkin hirmu poikkeuksellinen, kun ihmiset ja paikat olivat vähän eri kuin totutusti. Suurimman osan aatosta vietin äidin kanssa kahdestaan ja illalla piipahdin samassa paikassa, missä loppu perhe ja muut sukulaiset olivat. Yllä olevat kuvat on otettu aatto aamuna puoli kymmene […]