Työn tärkeydestä
Olen kohta noin kuukauden päivät ollut äitiysvapaalla. Tätä ennen olin neljä viikkoa kesälomalla, joten varsinaisesta työnteosta on vierähtänyt jo parisen kuukautta. Vaikka töissä käymisellä on ollut aina iso rooli elämässäni, en osannut edes ajatella kuinka iso merkitys sillä todellisuudessa on. Nyt kun töitä ei ole, päivät tuntuvat pitkiltä ja pahimmillaan yksinäisiltä, kun ei ole sitä samaa rutiinia kuin työpäivinä eikä ihmiskohtaamisia tule päivittäin (oman puolison näkemistä ei lasketa). Vaikka olenkin halunnut välillä time-outin työelämästä, ei se nähtävästi kuitenkaan ole ihan täysin minua varten.
Toki vauvan syntymän jälkeen tämä työrutiinien tarve varmasti vähenee ja vastaan voi tulla hetki, ettei se töihinpaluu oikeasti houkuttele yhtään, mutta mielestäni työn merkitys on asia, josta myös neuvolassa olisi hyvä keskustella enemmänkin. Toiset varmasti odottavat vain innolla äitiysvapaata ja töistä pois pääsemistä, toiset taas jatkaisivat töitä synnytykseen asti ja heti sen jälkeen (voinnista riippuen). En jaksa uskoa, että odottajat ovat mikään homogeeninen ryhmä.
Itse olen nyt äitiysvapaalla innostunut joka kerta, kun joku ystävistäni tai tutuistani haluaa puhua siitä, miten heillä menee töissä, miten asiakkaat pännivät tai miten työpaikka muuttuu. Valitsen mieluummin nämä keskustelut kuin ikuiset ”Miten olet voinut?”, ”Joko on merkkejä synnytyksen alkamisesta?”, ”Vieläkö on hankintoja tekemättä?” ynnä muut samankaltaiset kysymykset. Vaikka olenkin raskaana, olen kuitenkin edelleen ensisijaisesti minä enkä mikään kantokoppa toiselle ihmiselle, ja haluan keskustella asioista, joilla ei ole mitään tekemistä vauvojen, synnytyksen tai lasten kanssa yleisesti (ellei keskustelija halua sitten omista lapsistaan puhua). Niillekin keskusteluille on paikkansa ja tietynlainen vertaiskeskustelu on hyväksi, mutta sitä kaipaa myös tavallisia keskusteluja.
Täällä minä hyvä kun en päivittäin selaa avoimia työpaikkoja ja mieti, mitä sitä seuraavaksi tekisi urallaan. Vanhempainvapaa tuntuu hyvältä hetkeltä miettiä myös tulevaisuutta sillä saralla, sillä vaikka lapsensaanti on ollut minulle tärkeää, ei minusta koskaan olisi kotiäidiksi ollut. Työllä on liian suuri merkitys niin rutiineja kuin mielenterveyttäkin ajatellen.
Kuinka tärkeää työ on teille muille odottajille tai vanhempainvapaalaisille?