Kun budjetti meni uusiksi

Minulla oli erinomainen suunnitelma, kun irtisanouduin: Minulla on useampi kuukausi aikaa säästää ennen töiden loppumista, joten ei aivan tarvitse kituuttaa ensi vuoden alkua. Se oli erinomainen suunnitelma, olisin todennäköisesti saanut ainakin yhden kuun nettopalkan kasaan. Kunnes ei sitten mennytkään suunnitelma niin kuin piti.

Osittain voin syyttää itseäni: Kävin parillakin messulla, joista tuli ostettua tavaraa, jota en ehkä välttämättä olisi tarvinnut. Ovat ne olleet toki käytössäkin, mutta olisin voinut jättää ostamatta kuitenkin. Näistä omista ostoksista voin syyttää vain ja ainoastaan itseäni (toki ostin kyllä joululahjojakin!). Autonkin kanssa tuli hieman vääntämistä, asunnonvälittäjälle piti maksaa paperikulut sopimuksen päätyttyä, ja kaikkea muuta mukavaa. Kuitenkin eniten budjettia romuttivat lemmikkini.

Jouduin tässä kuussa viemään kaksi kolmesta kissasta eläinlääkäriin. Toisen kanssa käynti oli hieman ennakoiva, sillä kyseinen kissa oli käyttäytynyt epätavallisesti, enkä halunnut ottaa riskiä, että joutuisin viemään kyseisen kissan päivystykseen. Eläinlääkärikäynti tyhjensi taas kiitettävästi rahapussia, ja lopputulos oli, ettei kissassa ole mitään vikaa. Olo oli helpottunut, vaikka toki ns. turha rahanmenetys kirpaisikin.

Mutta kuinka ollakaan, viime viikonloppuna sainkin kuskata sitten toisen kissan päivystykseen. Kiroilin ja vuodatin muutaman turhautumisen kyyneleenkin, kun en ollut tajunnut aikaisemmin viedä kissaa lääkäriin. Päivystyskäyntien hinnat kun ovat 50-100% korkeammat kuin arkikäynnit. Mutta kun ei lemmikkiäkään voi hoitamatta jättää, ja toinen kun oli selkeästi kivuissaan, niin pakkohan se oli lähteä. Päivystyksestä saimme hyvän ensiavun ja useamman sadan euron laskun, ja meidän piti vielä käydä uudestaan arkena, jotta saatiin tutkimukset tehtyä. Klingding, sanoi kassakone taas! Ja näin kaikki säästöt ja luottokortitkin on melkein käytetty.

Olenkin nyt kovasti miettinyt, miten hoidan mahdolliset lääkärikäynnit, kun tulot ovat vain opintotuki ja opintolaina. En ole vielä tarkalleen ratkaissut edes sitä, miten kissat ruokitaan 100% varmasti. Tällaisina hetkinä toivon aina, että olisin ottanut kissoille vakuutukset, kun se oli mahdollista. Nyt saattaisin saada yhdelle kolmesta vakuutuksen, joka toki jättäisi monta vaivaa ulkopuolelle. Toisaalta olen miettinyt myös kissoista luopumista, mutta koska vähävarainen tilanteeni toivon mukaan kestää vain muutaman kuukauden, tuntuu se aika radikaalilta ratkaisulta.

No, yritän nyt kerryttää hätävaraa kokoamalla tavaraa myytäväksi ja pyrin minimoimaan aivan kaikki mahdolliset ostot. Suunnittelen ruokaostokset paremmin. Toivon mukaan saan vielä kerrytettyä rahaa säästöön asti.

Millä keinoilla lähtisitte itse säästämään?

Kuva: Bruno Glätsch